Käden dystonia
Luotu: Kirsti Martikainen, neurologian erikoislääkäri, vuonna 2009

Sairauden nimitykset, lyhenteet

Kirjoittajan kramppi. Muusikon kramppi.

ICD-10 luokitus: G 24.8

Sairauden piirteet

Käden dystoniat liittyvät yleensä tehtäviin, joissa vaaditaan nopeita ja tarkasti koordinoituja liikkeitä. Dystoniaoire ilmenee silloin tyypillisesti vain tiettyjen tehtävien tekemisen yhteydessä. Käsi toimii muuten normaalisti muissa tilanteissa. Kirjoittajan kramppi on tavallisin käden ja käsivarren lihasten toimintaan liittyvä dystonia. Myös toistuvia liikkeitä vaativat harrastukset tai ammatit voivat laukaista vastaavan, tiettyjä tehtäviä suorittaessa ilmenevän paikallisen dystonian. Tällainen on muusikon kramppi, joka voi käden lisäksi kohdistua myös suun ympäristön lihaksiin puhallinsoittajilla. Käden alueella voi joskus esiintyä myös laajempaa dystoniaa, joka ilmenee monien toimintojen yhteydessä.

Perinnöllisyys

Osalla on suvussa muuta fokaalista tai yleistynyttä dystoniaa (DYT 11).

Yleisyys

Eurooppalaisen dystoniapotilaita hoitavista keskuksista 1996-1997 kerätyn aineiston perusteella kirjoittajan krampin esiintyvyydeksi saatiin 1,4 /100 000 .

Diagnostiikka

Koska oire tulee esiin yleensä vain tietyn toiminnan yhteydessä, oireen esiintymistä havainnoidaan juuri tässä kyseisessä toiminnassa, kuten kirjoittaessa. Muusikon krampin diagnoosi edellyttää kyseisen instrumentin käsittelyä. EMG-tutkimuksella voidaan osoittaa dystonista lihasaktiviteettia dystoniaa aiheuttavan toiminnan aikana, muissa tilanteissa EMG on yleensä normaali.

Hoito

Tiettyjen tehtävien laukaisema dystonia on työkyvyn kannalta hankalasti hoidettavissa: botuliinitoksiinihoito on usein mahdotonta ilman käden tarkkuutta vaativien toimintojen häiriintymistä.

Ergonominen ohjaus on keskeinen kuntoutusmuoto, jonka tavoitteena on toimintakyvyn säilyttämisen lisäksi liitännäisoireina syntyvien rasitusvaivojen ehkäisy.

Vaikka oire on harvinainen, muusikon krampin paras hoito on ennaltaehkäisy: soittajan pitäisi heti alkuvaiheessa opetella mahdollisimman vähän kättä kuormittava soittotapa, huolehtia riittävistä tauoista sekä kiinnittää huomiota yleiskuntoon ja lihastensa huoltamiseen.

Pitkäaikaisella kuntoutuksella on voitu joissakin tapauksissa palauttaa muusikonkin työkyky. Kuntoutuksessa käytetyt metodit ovat vaihdelleet tuntoärsytyksen käytöstä (sokeainkirjoitus), peililiikkeisiin ja muiden kuin dystonisen sormen käytön estämiseen sidoksilla.

Ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet selvitetään. Sairastuneilla ja heidän omaisillaan on mahdollisuus hakeutua Suomen Parkinson-liiton järjestämille sopeutumisvalmennuskursseille. Työssä selviytymistä tuetaan yhdessä Petrea-säätiön kanssa järjestettävillä kuntoutusjaksoilla. Dystoniaa sairastaville järjestetään myös ensitietopäiviä.

Ennuste

Pitkällinen käden toimintahäiriö saattaa aiheuttaa jännetupen tulehduksia, jotka hoitojen avulla väliaikaisesti paranevat. Toiminnan siirtäminen toiseen käteen ei aina tuo pysyvää apua, koska kolmasosalla oire kehittyy myöhemmin myös toiseen käteen. On arvioitu, että käden dystoniaan sairastuu n. 0,5 prosenttia muusikoista. Miehillä muusikon kramppi on jopa kuusi kertaa yleisempi kuin naisilla. Oireet alkavat yleensä 30–40 vuoden iässä 10–20 vuoden soittouran jälkeen. Muusikon kramppi heikentää merkittävästi työkykyä. Muissa ammateissakin joudutaan harkitsemaan työtehtävien muutosta työkyvyn säilyttämiseksi.

Suomessa

Tarkkaa esiintyvyyttä ei ole tiedossa, yleisen eurooppalaisen esiintyvyyden mukaan laskettuna Suomessa olisi alle 100 tapausta.

Kirjallisuutta ja linkkejä

1. Nutt JG, Muenter MD, Aronson A, Kurland LT, Melton LJ. Epidemiology of focal and generalized dystonia in Rochester, Minnesota. Mov Disord 1988;3:188-194.
2. The Epidemiological Study of Dystonia in Europe (ESDE) Collaborative Group. A prevalence study of primary dystonia in eight European countries. J Neurol 2000;247:787-792.
3. Parkinson’s Disease and Movement Disorders. Toim. J. Jankovic, E.Tolosa, 2002.
4. Neurologia. Toim. S.Soinila, M,Kaste, H.Somer, 2006
5. Principles and Practice of Movement Disorders. Toim.S.Fahn, J. Jankovic, 2007.
6. Hanna Erjanti ja Suomen Parkinson-liiton työryhmä. Dystonia. Tietoa sairastuneille ja hoitohenkilökunnalle. www.parkinson.fi

Jaa artikkeli