Kela tiedottaa 1.4.2015
Työn ja kuntoutuksen yhdistäminen joustavammaksi
Kela voi maksaa osakuntoutusrahaa 1.10.2015 alkaen. Näin kuntoutus ja työ voidaan  yhdistää aikaisempaa joustavammin. Kuntoutusta voidaan toteuttaa paremmin myös avomuotoisena.
Jatkossa Kela voi maksaa puolet kuntoutusrahan määrästä sellaiselta kuntoutuspäivältä, jona henkilö on osallistunut sekä kuntoutukseen että tehnyt työtä. Osakuntoutusrahaa maksetaan kun henkilö työskentelee kuntoutuspäivänä enintään 60 prosenttia normaalista työajastaan palkkatyössään tai omassa yrityksessään.


Lokakuun 2015 alusta voimaan tulevan lainmuutoksen jälkeenkin kuntoutusraha maksetaan täysimääräisenä, jos kuntoutus estää työskentelyn kokonaan ja kuntoutuspäivä kestää vähintään neljä tuntia matkoineen. Ennen lakimuutosta kuntoutusrahan maksaminen edellyttää, että kuntoutuspäivään kuluu vähintään 6 tuntia matkoineen. Muutoin kuntoutusrahan maksamisen edellytykset pysyvät ennallaan ja koskevat myös osakuntoutusrahaa.


Kuntoutusraha ja osakuntoutusraha korvaavat kuntoutukseen osallistumisesta aiheutuvaa ansion- ja työajan menetystä.  Kuntoutuksen tavoitteena on henkilön työssä jatkaminen, sinne palaaminen tai työelämään pääsy.


Työntekijä ja työnantaja sopivat yhdessä, voiko kuntoutuksen ja työn yhdistää samana päivänä. Tarpeen mukaan työterveyshuolto voi olla mukana arvioimassa, voiko kuntoutuja työskennellä kuntoutuspäivänä kuormittamatta voimavarojaan ja vaarantamatta kuntoutuksensa tavoitteiden saavuttamista.
Kuntoutusta on viime vuosina kehitetty asiakaslähtöisesti aikaisempaa avomuotoisempaan ja kevyempään suuntaan. Nyt korostetaan kuntoutujan aktiivisuutta ja osallistumista tukevaa toimintatapaa. Lisäksi kuntoutus toteutetaan lähelle kuntoutujan tavallista arkea, työtä ja elinympäristöä.
Lisätietoja asiakkaille:
www.kela.fi/kuntoutusraha
 

SOSTE kannattaa rahapeliyhtiöiden yhdistämistä

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö SOSTE suhtautuu myönteisesti suunnitelmiin kolmen pelitoimintaa harjoittavan yhtiön yhdistämisestä. 

Yhden yhtiön mallin kehittämisen keskiössä tulee olla pelihaittojen ehkäisy ja vähentäminen.

Peliyhtiöiden yhdistämisen tärkein tavoite on turvata järjestöjen työ ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Erityisen oleellista tämä on heikoimmassa asemassa olevien ihmisryhmien kohdalla. Sosiaali- ja terveysjärjestöt pitävät järjestösektoreiden välisen yhteistyön lisäämistä varteenotettavana keinona vastata suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kasvaviin haasteisiin.

Siirryttäessä yhden yhtiön malliin on huolehdittava siitä, että eri yhtiöiden edunsaajien suhteellinen osuus jaettavista voitoista säilyy nykyisellään. Edunsaajatyöryhmän esittämä jakosuhde on oikeudenmukainen ja läpinäkyvästi perusteltu. SOSTEn käsityksen mukaan se tarjoaa paremman ennusteen avustusten kasvulle kuin jatkaminen nykymallilla. Tuotonjaon tulee perustua järjestöjen autonomian kunnioittamiselle ja byrokratian vähentämiselle.

SOSTEn hallitukselle esitettyjen tietojen mukaan fuusio tehostaisi liiketoimintaa ja säästäisi kustannuksia noin 40–50 miljoonaa euroa siirtymäajan jälkeen. Peliyhtiöiden tuotto tulee käyttää täysimääräisesti edunsaajien työn tukemiseen. Jos säästöt käytetään avustusten kasvattamiseen, kyseessä olisi merkittävä kasvusysäys järjestötoimintaan. Fuusion kustannusten kattaminen tilapäisellä arpajaisveron alennuksella on oikea linjaus. Myös yhtiöiden nykyisten varojen kohdennus nykyisiin käyttötarkoituksiin on oikeudenmukaista.

Koska rahapelitoiminta ei ole tavanomaista liiketoimintaa, on yhtiön tulevan hallinnon muodostamisessa tunnistettava toimialan erityisluonne. Yhtiön hallituksessa tulee liiketoimintaosaamisen lisäksi olla vahva asiantuntemus pelihaittojen ehkäisystä sekä ymmärrystä järjestötoiminnasta. Edunsaajien edustus on turvattava kaikilla hallinnon tasoilla.

Lähde: SOSTEn tiedotus

Suomen Parkinson-liitto on SOSTEn jäsenjärjestö

Lue myös SOSTEblogi: Rahapeliyhtiöiden yhdistäminen sote-järjestöjen etu

 

Liikunta vähentää vakavia kaatumisvammoja

UKK-instituutissa tehdyssä kaksivuotisessa tutkimuksessa monipuolinen liikuntaharjoittelu osoittautui tehokkaaksi keinoksi vähentää kaatumisvammoja. Kotona asuvien iäkkäiden naisten kaatumisvammojen määrä väheni puoleen säännöllisen lihasvoimaa ja tasapainoa harjoittaneen liikunnan ansioista. Liikunta paransi myös toimintakykyä. D-vitamiini puolestaan paransi luuntiheyttä, mutta ei toimintakykyä eikä liikunnan tehoa.

Tutkimukseen osallistui 409 iäkästä tamperelaisnaista, joilla oli kohonnut kaatumisriski (kaatunut vähintään kerran edellisen vuoden aikana), mutta ei estettä osallistua ohjattuun liikuntaan. Puolet tutkittavista sai päivittäin D-vitamiinipillerin (20 µg) ja puolet lumevalmisteen.

Lähtötilanteessa seerumin D-vitamiinitaso oli suosituksiin nähden riittävä, keskimäärin 68 nmol/L, ja pysyi samalla tasolla lumetta saavissa ryhmissä, mutta nousi yli 90 nmol/L D-vitamiinia saavissa ryhmissä.

Liikuntaharjoittelu paransi alaraajojen isometristä lihasvoimaa yli 15 % ja voimantuottoa noin 6 %. Liikuntaharjoittelu paransi myös tasapainoa ja ylläpiti kävelynopeutta ja liikkumiskykyä. Kaatumisten määrässä ei kuitenkaan ollut eroa ryhmien välillä. Liikuntaharjoittelu vähensi kuitenkin hoitoa vaativia kaatumisvammoja, joita liikuntaryhmissä sattui yli puolet vähemmän kuin vertailuryhmässä.

Kaatuminen on iäkkäiden yleisin loukkaantumisen syy. Vaikka suurin osa kaatumisista on harmittomia, joka viides kaatuminen johtaa terveydenhuollon vastaanotolle. Yhden kaatumistapaturman hoito maksaa yhteiskunnalle keskimäärin 6000 euroa, joten kaatumisten ehkäisyyn on järkevää panostaa.

Lähde: UKK-instituutin tiedote

Lue tiedote kokonaisuudessaan UKK-instituutin verkkosivuilta.

 

Vammaisetuus ei enää vaikeavammaisten kuntoutukseen pääsyn edellytys

Oikeus erityiskorvattaviin lääkkeisiin oli vuoden 2014 lopussa joka neljännellä eli 1 311 000 suomalaisella. Myönnettyjä oikeuksia oli kaikkiaan 2,1 miljoonaa, mikä tarkoitti 1,6 oikeutta henkilöä kohti.

Kela voi myöntää vaikean ja pitkäaikaisen sairauden perusteella tämän sairauden lääkkeisiin erityiskorvausoikeuden. Se tarkoittaa, että lääkkeistä maksetaan sairausvakuutuskorvauksena peruskorvausta (35 % lääkevalmisteen hinnasta) suurempi korvaus. Erityiskorvausoikeuden perusteella henkilölle korvataan tällöin joko 100 % (ylempi erityiskorvaus) tai 65 % (alempi erityiskorvaus).

Yleisin erityiskorvaukseen oikeuttava sairaus oli krooninen verenpainetauti. Sen perusteella oli myönnetty 467 000 oikeutta. Toiseksi yleisin oli diabetes, 301 000 oikeutta, ja kolmanneksi yleisin krooninen keuhkoastma, 252 000. Näiden kolmen sairauden korvausoikeuksien osuus oli puolet kaikista erityiskorvausoikeuksista.

Lähde: Kelan tiedote

Lääkekorvauksiin 45 euron alkuomavastuu

Vuoden 2016 alusta alkaen lääkärin määräämistä, Kelan korvaamista lääkkeistä saa sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen vasta, kun lääkekustannukset ylittävät alkuomavastuun. Alkuomavastuu on 45 euroa kalenterivuodessa.

Alkuomavastuu kertyy reseptillä ostetuista korvattavista lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista ja perusvoiteista. Alkuomavastuu ei koske lapsia ja nuoria. Alkuomavastuu kerryttää lääkkeiden vuotuista omavastuuosuutta, ns. lääkekattoa.

Lääkkeiden peruskorvauksen taso nousee

Alkuomavastuun yhteydessä lääkkeiden peruskorvaus nousee vuoden 2016 alussa nykyisestä 35 %:sta 40 %:iin. Erityiskorvausprosentit säilyvät ennallaan, eikä lääkekattoon ei ole tulossa muutoksia. Peruskorvausprosentin nosto lieventää alkuomavastuun vaikutuksia erityisesti niillä asiakkailla, jotka nykyisin maksavat itse paljon peruskorvattavista lääkkeistään.

Erityiskorvausta lääkärinlausunnon laatimispäivämäärästä alkaen

Tiettyjen vaikeiden, pitkäaikaisten sairauksien hoidossa käytettävistä lääkkeistä voi saada peruskorvausta suuremman erityiskorvauksen, jota haetaan toimittamalla Kelaan lääkärin kirjoittama B-lausunto. Vuoden 2016 alusta lähtien erityiskorvaus voidaan tietyin edellytyksin maksaa takautuvasti lääkärinlausunnon allekirjoituspäivämäärän jälkeen tehdyistä lääkeostoista, vaikka lääkärinlausunto tulisi Kelaan vasta myöhemmin.

Lääkekaton täyttymistä voi seurata Kelan asiointipalvelusta

Alkuomavastuun käyttöönottoa valmisteltaessa Kela on yhdessä apteekkien kanssa kehittänyt lääkkeiden suorakorvausmenettelyä ja saa nyt apteekeista tiedot asiakkaan lääkeostoista heti oston tapahduttua. 

Asiakas voi seurata lääkekaton täyttymistä Kelan asiointipalvelusta. Palveluun kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Lääkekatto on tänä vuonna 612,62 euroa. Sen täytyttyä asiakas maksaa jokaisesta korvattavasta lääkkeestään 1,50 euroa ostokerralta.

Vuoden 2016 alusta lähtien Kela saa apteekeista tiedon myös asiakkaan maksamasta alkuomavastuusta heti oston tapahduttua. Apteekki tietää myös, minkä verran alkuomavastuuta täytyy vielä maksaa. Vaikka asiakas kävisi eri apteekeissa samana päivänä, Kelasta välittyvä alkuomavastuutieto on asiakkaan viimeisimmän käynnin mukainen.

Lähde: Kelan tiedote

Lääkehoitoja arvioimalla voitaisiin säästää ja lisätä potilaiden hyvinvointia

Pienelle määrälle lääkkeiden käyttäjistä kertyy jopa 22 % kaikista lääkekustannuksista. Heille on määrätty monia lääkkeitä, joista osa on epäsopivia.

Kelan tutkijoiden Pharmacoepidemiology and drug safety -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa käytiin läpi Kelan vuoden 2011 reseptitiedostosta ne, joilla oli kolmen kuukauden tarkastelujaksolla hyvin suuret lääkekustannukset (yli 1 346 €) ja käytössä yli kymmenen lääkettä. Lääkekuluja ja lääkityksen laatua verrattiin kaikkiin yli 15-vuotiaisiin lääkkeiden käyttäjiin.

Tarkastelussa selvisi, että 3 %:lle kaikista lääkkeiden käyttäjistä kertyy 22 % kaikista lääkekustannuksista. Heistä hieman yli puolella oli käytössään vähintään yksi epäsopiva lääkitys, kun kaikista lääkkeiden käyttäjistä epäsopivia lääkityksiä oli vain noin joka kahdeksannella. Tarkastellut potilaat olivat selvästi iäkkäämpiä kuin kaikki lääkkeiden käyttäjä. Lähes kaikille heistä oli vähintään yksi pitkäaikaissairaus ja yli kahdella kolmasosalla vähintään viiden eri lääkärin määräämiä lääkkeitä. Heidän kuolleisuutensa oli moninkertainen verrattuna kaikkien potilaiden kuolleisuuteen.

Jos paljon lääkkeitä käyttävien lääkehoito arvioitaisiin uudelleen, voitaisiin säästöjen lisäksi samalla parantaa mahdollisesti myös potilaiden hoitoa ja vointia. Lääkityksen kokonaisarvioinnin voisivat tehdä lääkäri ja proviisori tai farmaseutti yhteistyössä. Lääkehoidon tarkistuksen voisi tehdä myös hoitava lääkäri ja valita sen perusteella potilaat kattavampaan arviointiin.

Lähde: Kelan tiedote

Kelan tiedoteet www.kela.fi/ajankohtaista

Suomalaiset googlaavat ahkerasti terveystietoa verkosta 

Suomalaiset etsivät aktiivisesti terveyteen liittyvää tietoa verkosta. Noin puolet suomalaisista hakee terveystietoa verkosta vähintään kuukausittain ja suosituinta näyttää olevan tautien oireiden googlailu. Erilaisia terveyssivustoja pidetään luottavimpana tiedon lähteenä. Tiedot selviävät Terveystalon helmikuussa teettämästä kyselystä, jonka toteutti Taloustutkimus. Kyselyyn vastasi 1 119 suomalaista.

Suosituimpia haun aiheita ovat sairauden oireet, lääkkeet tai lääkeaineet ja vitamiinit ja terveystuotteet. Lähes 70 prosenttia vastanneista on hakenut tietoa sairauden oireista. Ahkerimpia tiedon hakemisessa ovat parikymppiset tiedonhakijat. Lääkkeistä ja lääkeaineista on etsinyt tietoa 63 prosenttia, joista suuri osa on yli 56-vuotiaita.

”Tiedon etsintä netistä näkyy myös meidän vastaanotoillamme, asiakkailla on usein googlattu käsitys vaivastaan. Aktiivisuus tiedon etsinnässä kertoo siitä, että ihmiset ottavat entistä vahvemmin vastuuta terveydestään. Terve lähdekritiikki on kuitenkin aina paikallaan”, toteaa Terveystalon ylilääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halonen.

Lähteinä terveystiedon hankkimiseen käytetään eniten hakukoneita, kuten Googlea. Seuraavina tulevat erilaiset terveysportaalit ja keskustelupalstat.

Nuoremmat käyttävät vanhempaa väestöä huomattavasti enemmän keskustelupalstoja tiedonhankintaan. Vanhempi väestö taas hakee nuorempia hieman todennäköisemmin tietoa terveysportaaleista. Sosiaalinen media on vähiten käytetty lähde kaikkien ikäluokkien kohdalla.

Lähteiden luotettavuudesta kysyttäessä terveyssivustot ovat kärjessä ja sosiaalisen median lähteet kuten Facebook listan viimeisinä. Vain alle puolet suomalaisista kertoo tarkistavansa käyttämänsä lähteen luotettavuuden usein, ja vanhemmat henkilöt harvemmin kuin nuoret. 

Lähde: Terveystalon tiedote 19.3.2015

Parkinsonin tautia ja dementiaa sairastanut sidottiin sänkyyn ja pyörätuoliin

Nyt jo edesmennyt Parkinsonin tautia ja dementiaa sairastanut Kalle sidottiin yöksi sänkyyn ja päivällä pyörätuoliin. Leski Liisa Kohonen kertoo, että myös Kalle itse koki sitomisen ihmisarvoaan alentavana ja ahdistavana.

Kallen tavoin myös monet muut potilaat kokevat saman kohtalon ja Muistiliiton mukaan tarvittaisiin kiireesti laki itsemääräämisoikeudesta, sillä vain laki estäisi tämän. 

Laki, jolla pyrittiin vahvistamaan potilaan itsemääräämisoikeutta, siirtyi kuitenkin seuraavalle hallituskaudelle. Potilaan ja sosiaalihuollon asiakkaan perusoikeuksien rajoittamista koskeva lainsäädäntö on tällä hetkellä puutteellista eikä vastaa perustuslain tai kansainvälisten sopimusten vaatimuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden oikeusturvassa on aukkoja, ja henkilöstö joutuu toimimaan käytännön tilanteissa epäselvin valtuuksin. (Lähde: STM)

Kalle oli sairaalan kuntouttavalla osastolla, jossa kuntoutukseen kuului potilaan sitominen yöksi sänkyyn ja päiväksi pyörätuoliin. Parkinsonin-taudista ja dementiasta kärsinyttä potilasta ei kuunneltu. Ei myöskään hänen omaisiaan.

Kun Kalle joutui uudestaan sairaalaan, omaiset pyysivät, ettei häntä sidottaisi. Sairaalan mukaan hänet kuitenkin täytyi rauhattomuuden takia sitoa.

”Kerroin sitomisen aiheuttavan Kallessa rauhattomuutta ja kysyin, voisiko hän sitomisen sijasta saada rauhoittavaa lääkettä. Sen todettiin aiheuttavan tokkuraisuutta ja vaikeuttavan liikkumista, joten sitä ei annettu.

”Mietin, mitä väliä sillä siinä tilanteessa oli. Kallea istutettiin kuitenkin pyörätuolissa koko päivän. Eikä hän ollut ainoa. Kuulin käytävältä, kuinka potilaat vastustivat vyöllä sitomista. Eräskin rouva kysyi, eikö tämä ole lainvastaista. Toinen totesi paikan olevan helvetin esikartano”, Liisa Kohon kertoo.

Vasta neurologi ymmärsi

”Osaston lääkärille puhuminen ei auttanut. Menimme lopulta sairaalan neurologin vastaanotolle. Kalle kertoi, että iltapesulta ei edes päästy kunnolla huoneeseen, kun kolme ihmistä oli häntä sitomassa.”

”Itkimme molemmat. Neurologi sanoi, että Kalle pitää kotiuttaa mahdollisimman nopeasti. Edelleen vuosi mieheni kuoleman jälkeen asia on ahdistavana mielessäni”, Liisa Kohonen sanoo ja perää sairaalahoidolta inhimillisyyttä. Sitomisen hän uskoo nopeuttaneen miehensä kuolemaa.

Epäselvä tilanne

Muistiliiton toiminnanjohtaja Eila Okkoselle tarina on tuttu.

”On tutkittua tietoa, että Suomessa noin 20 000 ihmistä joutuu päivittäin rajoitustoimenpiteiden kohteeksi. Kaikki toimenpiteet eivät kuitenkaan ole sitomista, Okkonen kertoo.

”Tällä hetkellä meillä on liian paljon hoitolaitoksia, joissa käytetään rajoittavia toimenpiteitä. Mikäli laki itsemääräämisoikeudesta olisi voimassa, se karsisi pois räikeimmät tapaukset. Uuden lain tarkoitushan on nimensä mukaisesti vahvistaa potilaan itsemääräämisoikeutta, esimerkiksi kuinka pitkään potilasta voidaan pitää sidottuna tai kuka valvoo kuinka paljon toimenpiteitä tehdään.”

Laitonta vai ei?

”Huolestuttavaa, että muistisairaita kohdellaan huonosti. On kuitenkin myös hyviä paikkoja, joissa heitä hoidetaan kunnioittavasti. Tämä on niin kahtiajakoista”, Eila Okkonen sanoo.

”Muistisairaita voi hoitaa ilman rajoittavia toimenpiteitä. Täytyy keskustella ja luoda rauhallinen ilmapiiri. Muistisairaiden hoitaminen vaatiikin erityisosaamista.”

Lähde: MTV:n uutiset

Vammaisjärjestöjen vaalikone avattu. Eduskuntavaaliehdokkaiden mielipiteet jakautuivat esteettömyyskysymyksissä

Kolmen vammaisjärjestön yhteisessä vaalikoneessa haastettiin eduskuntavaaliehdokkaat pohtimaan poliittisia päätöksiä vammaisten ihmisten näkökulmasta. Invalidiliitto, Kynnys ja Näkövammaisten Keskusliitto selvittivät, mitä mieltä ehdokkaat olivat vaikkapa esteettömyysmääräysten noudattamatta jättämisen sanktioinnista tai vammaisten ihmisten välttämättömien palveluiden kilpailuttamisesta.

Äänestäjille 16.3. avatun vaalikoneen kysymykset liittyivät kaikki vammaisten ihmisten arkeen, työllistymiseen ja koulutukseen sekä ihmisoikeuksiin. Eniten vastaajia jakoivat kysymykset esteettömästä rakentamisesta, vammaisten palveluiden kilpailuttamisesta sekä tiedonsaannin esteettömyydestä. Myös rahapeliyhtiöiden yhdistäminen jakoi jonkin verran mielipiteitä.

Esteetöntä rakentamista edistäisi sanktioinnin avulla vain reilu puolet vastaajista. Monet eduskuntavaaliehdokkaat kommentoivat, että kaikkien rakennettavien asuntojen ei tarvitsisi olla esteettömiä, vaan esimerkiksi jokin prosenttiosuus riittäisi. Jotkut totesivat, että yksittäisen ihmisen valintoihin ei pitäisi puuttua eikä ketään voi pakottaa rakentamaan sellaista, mitä ei halua. Toisaalta esteettömyyttä puoltavat totesivat, että esteetön rakentaminen ei todellisuudessa ole kallista. Pieni osa ehdokkaista (11 %) vastusti esteettömyysnormien rikkomisen sanktiointia. Myös verkkopalveluiden esteettömyyttä koskeva kysymys jakoi ehdokkaita, ja puolueiden väliset erot näyttäytyivät selvänä: kokoomuslaisista ehdokkaista yli kolmannes vastusti pakkolainsäädäntöä kun taas sosiaalidemokraateista yli 60 prosenttia puolsi ehdotusta.

Tarkempaa tilastotietoa kansanedustajaehdokkaiden mielipiteistä voit lukea täältä, vammainenvaalikone.fi/ajankohtaista.html.

Vammaisjärjestöjen yhteinen vaalikone on avoinna äänestäjille. Koneen 15 kysymykseen on vastannut yli 1300 kansanedustajaehdokasta. Vaalikone on osoitteessa vammainenvaalikone.fi.

Lähde: Invalidiliiton tiedote

Vammaisten vaikea käyttää Helsingin joukkoliikennettä

Vaikeasti vammaisten mielestä Helsingin joukkoliikenne on epäluotettavaa ja vaikeaa käyttää. Asia käy ilmi Itä-Suomen yliopistossa tehdystä väitöstutkimuksesta.

Invalidiliiton sosiaalipoliittinen asiantuntija Tiina Lappalainen arvioi, että syynä kuvatunlaisille tuntemuksille voi olla esimerkiksi kuljetuspalveluiden kilpailutus.

Muuttuneet käytännöt, yhdistelymenettelyt ja sääntöjen tiukennukset, joita on ryhdytty kokeilemaan kilpailuajattelun levittyä, käyttäjä kokee Tiina Lappalaisen mukaan oikeuksien kaventamisena.

”Väitöksen mukaan tyytymättömyys on kasvanut muutosten takia. Suurin syy tyytymättömyyteen ovat tiukat kriteerit siihen, että asiakas voisi käyttää hänelle tuttua kuljettajaa”, Lappalainen uskoo.

”Jos asiakas on vaikeasti liikuntavammainen tai on kommunikointivaikeuksia, turvallisen matkan kannalta on todella tärkeää, että asiakas voi luottaa kuljettajalta saatavaan apuun.”

Vammaisia pitäisi kuunnella enemmän

Lappalainen myös katsoo, että vaikeasti vammaisia itseään pitäisi kuunnella enemmän, kun liikennepalveluita mietitään.

”Kunta ja palvelun tuottaja tekevät keskenään sopimuksen eikä palvelun käyttäjä pääse osallistumaan sen palvelun suunnitteluun, kertomaan niitä yksilöllisiä tarpeita ja ne meinaavat unohtua siinä”, Tiina Lappalainen arvioi.

Väitöstutkimuksen aineisto on kerätty vuosina 2002–2007, mutta Invalidiliiton Tiina Lappalaisen mukaan tilanne ei ole muuttunut.

Lähde: Itä-Suomen yliopiston tiedote

Musiikin kuunteleminen aktivoi aivojen toimintaan ja äänen evoluutioon liittyviä geenejä

Klassisen musiikin kuuntelu aktivoi dopamiiniaineenvaihduntaan, oppimiseen ja muistiin vaikuttavia geenejä ja vaimentaa aivojen rappeutumiseen vaikuttavien geenien toimintaa, osoittaa Helsingin yliopistossa tehty tutkimus. Geenivaikutukset näkyivät kuitenkin vain aktiivisilla musiikinharrastajilla ja muusikoilla.
Geenitutkimusten avulla voidaan tunnistaa musiikin kuuntelemiseen vaikuttavia biologisia tekijöitä. Uusi suomalainen tutkimus osoittaa, että klassisen musiikin kuuntelu aktivoi dopamiiniaineenvaihduntaan, oppimiseen ja muistiin vaikuttavia geenejä ja vaimentaa aivojen rappeutumiseen vaikuttavien geenien toimintaa. Tutkimuksessa löytyi myös samoja geenejä, jotka vaikuttavat lintujen laulamiseen.
Tutkimukseen osallistui 48 suomalaista, jotka kuuntelivat Wolfgang Amadeus Mozartin viulukonserton No. 3, G-duuri, K.216. Osallistujat antoivat verinäytteen ennen kuuntelun alkamista ja sen jälkeen.
Tutkimus osoitti, että musiikin kuunteleminen aktivoi aivojen dopamiini-aineenvaihduntaan, hermosolujen toimintaan, oppimiseen ja muistiin vaikuttavia geenejä. Eräs voimakkaimmin aktivoituneista geeneistä oli alfa-synukleiinigeeni (SNCA), joka on tunnettu Parkinsonin taudin ja dementian riskigeeni. SNCA:n on todettu aktivoituvan myös laululintujen laulaessa.
Musiikin kuuntelu myös esti aivojen rappeutumiseen ja immuunipuolustukseen vaikuttavien geenien toimintaa.
Geenivaikutukset tulivat esiin vain musiikkia paljon harrastavilla henkilöillä ja muusikoilla, mikä korostaa tutun musiikin merkitystä musiikin kuuntelussa.

Musiikin kuuntelu aktivoi myös muita tunnettuja lintujen lauluun vaikuttavia geenejä ihmisellä, mikä viittaa musiikin ja lintujen laulun yhteiseen kehityshistorialliseen alkuperään.

Tulokset vahvistavat käsitystä musiikin aivojen toimintaa parantavista ja suojaavista vaikutuksista. Tutkimus valottaa musiikin kuuntelun molekyylibiologista taustaa ja avaa mahdollisuuksia tutkia muun muassa musiikkiterapian vaikutusmekanismeja, äänen evoluutiota sekä musikaalisuuden ja ympäristötekijöiden keskinäistä vuorovaikutusta.

Tutkijat huomauttavat, että kyseessä on ensimmäinen musiikin kuuntelun geenitutkimus. Jatkotutkimuksia tarvitaan eri musiikkigenrejen ja kuuntelun keston vaikutuksista geenien ilmentymiseen eri ikäryhmissä ja eri väestöissä.
Tutkimus “The effect of listening to music on human transcriptome” on tehty Helsingin yliopistossa.
Lähde: STT Info -tiedotepalvelu

Antikolinergisia lääkkeitä käyttävät voivat sairastua keuhkokuumeeseen herkemmin

Antikolinergisia lääkkeitä käyttävät iäkkäät saattavat sairastua keuhkokuumeeseen muita herkemmin, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa. Antikolinergisilla lääkkeillä hoidetaan muun muassa Parkinsonin tautia, keuhkoahtaumatautia ja virtsankarkailua.
Antikolinergit (esim. biperdiini ja orfenadriini) ovat vanhoja parkinsonlääkkeitä, joita käytetään nykyisin vähän. Lähinnä ne saattavat helpottaa vapinaa.

Yhdysvaltalaistutkijat löysivät yhteyden keuhkokuumeiden ja pitkäaikaisten lääkitysten, mutta myös lyhempien, vain muutaman kuukauden sisällä sairastumisesta aloitettujen lääkitysten väliltä.
Tutkimuksessa tuhatta keuhkokuumeeseen sairastunutta verrattiin kahteentuhanteen samanikäiseen terveeseen. Osallistujat olivat 65–94-vuotiaita.
Antikolinergiset lääkitykset on yhdistetty myös suurentuneeseen dementian vaaraan ja iäkkäiden sekavuuteen etenkin, jos potilas saa useampia antikolinergisia lääkkeitä samanaikaisesti. Onkin mahdollista, että sekavuus ja kognitiiviset vaikutukset välillisesti suurentavat myös keuhkokuumeiden vaaraa, tutkijat arvelevat.

Tulokset julkaistiin tieteellisessä Journal of the American Geriatrics Society -lehdessä.
Lähde. Journal of the American Geriatrics Society 2015

Flunssapotilaat voivat hyötyä sinkki-imeskelytablettien käytöstä

Flunssan aiheuttajat ovat viruksia, eikä antibiooteilla voi hoitaa virusinfektioita. Sinkki-imeskelytableteilla voi lyhentää muun muassa flunssaan liittyvien nuhan, yskän ja kurkkuoireiden kestoa, osoittaa Helsingin ja Sydneyn yliopistoissa tehty tutkimus. Hyöty perustuu sinkin paikalliseen vaikutukseen nielualueella.
1980-luvulta lähtien on tutkittu sinkki-imeskelytablettien vaikutusta flunssan hoidossa. Imeskelytablettien hyöty perustuu sinkin paikallisiin vaikutuksiin nielualueella. Nieltävistä sinkkitableteista ei ole hyötyä flunssan hoidossa, vaan sinkin on oltava sellaisina tabletteina, jotka hitaasti liukenevat suussa.
Vuonna 2011 julkaistussa raportissa yhdistettiin tulokset kolmesta satunnaistetusta plasebokontrolloidusta tutkimuksesta, joissa koehenkilöt olivat käyttäneet sinkkiasetaatti-imeskelytabletteja niin, että päivittäinen imeskeltävä sinkkiannos oli 80–92 mg. Näissä kolmessa tutkimuksessa sinkki lyhensi flunssan kestoa keskimäärin 42 %.

Nyt julkaistussa Helsingin ja Sydneyn yliopistojen tutkijoiden yhteistyönä tehdyssä tutkimuksessa arvioitiin sinkkiasetaatti-imeskelytablettien vaikutusta flunssan erillisiin oireisiin samojen kolmen tutkimuksen perusteella. Sinkki lyhensi flunssaan liittyvän nuhan kestoa 34 %, nenän tukkoisuutta 37 %, kurkun karheutta 33 %, käheyttä 43 % ja yskää 46 %. Lisäksi sinkki lyhensi flunssaan liittyviä lihaskipuja 54 %. Tutkimus julkaistiin BMC Family Practice-lehdessä.

Suomessa ei ole saatavana sinkkiasetaatti-imeskelytabletteja, joiden hyödystä on tähän mennessä vahvin tieteellinen näyttö. Suomessa on kuitenkin markkinoilla sinkkiglukonaatti-imeskelytabletteja, mutta ne eivät ole välttämättä yhtä tehokkaita kuin sinkkiasetaatista valmistetut tabletit.

Dosentti Harri Hemilä Helsingin yliopistosta kannustaa flunssapotilaita kokeilemaan sinkki-imeskelytabletteja flunssan hoidossa niin, että päivittäisestä tablettimäärästä saa noin 80 mg sinkkiä.”Imeskelytablettien käyttö kannattaa aloittaa heti flunssan alettua ja sitä voi jatkaa muutamia päiviä tai viikon. Jos sinkin käytön aloittaa useita päiviä flunssan alkamisen jälkeen, ei sinkistä luultavasti ole hyötyä”, Hemilä toteaa.
Lähde: Helsingin yliopiston tiedote

5.3. Suomen Punainen Risti tarjoaa luottamuksellista puhelinseuraa omaishoitajille

Punainen Risti käynnistää Juttuluuri-puhelinpalvelun kotonaan läheistään hoitaville. Tällä viikolla avautuvassa valtakunnallisessa palvelussa päivystää 11 koulutettua vapaaehtoista, joiden kanssa omaishoitaja voi keskustella arjen suurista ja pienistä huolista. Niitä voivat olla esimerkiksi yksinäisyys, huolten aiheuttama unettomuus, turvattomuus, väkivallan kokeminen tai läheisen menettäminen. Puheluihin vastaavat vapaaehtoiset ovat vaitiolovelvollisia ja palveluun voi soittaa nimettömänä.

– Juttuluuri tukee omaishoitajan hyvinvointia, sillä elämä helpottuu ja rikastuu, kun asioita voi jakaa luottamuksellisesti. Jo vartinkin juttutuokio katkaisee arjen rutiinit. Omaishoitajat voivat kertoa arjen haasteista ja hoitotyön vaativuudesta, mutta myös hyvistä kokemuksista tai vaikkapa televisio-ohjelmista, sanoo omaishoidon koordinaattori Sisko Aalto Punaisesta Rististä.

Omaishoitajilla on niukasti omaa aikaa

Suomessa on noin 350 000 omaishoitajaa, joista 60 000 tekee raskasta ja sitovaa hoitotyötä. Usein elämä rajoittuu neljän seinän sisälle, kun omaishoitaja ei voi jättää hoidettavaansa yksin ja voimia yhdessä ulos lähtemiseen ei ole. Soitto Juttuluuriin antaa omaishoitajalle mahdollisuuden kodin ulkopuoliseen sosiaaliseen kanssakäymiseen.

– Omaishoitajuus tuo perheeseen haasteita, joiden vuoksi tunteet, arjen aikataulut, sukulaisuus- ja ystävyyssuhteet, taloudelliset kysymykset sekä monet muut asiat joutuvat koetukselle. Usein omaishoitaja jättää harrastukset ja keskustelu pyörii hoidettavan asioissa. Hoidettavan sanat voivat myös kokonaan kadota ja omaishoitaja joutuu puhumaan ”seinille”, kertoo Aalto.

Suomen Punainen Risti on tukenut omaishoitajia jo 21 vuoden ajan. Monipuolista ja ympärivuotista toimintaa järjestetään yli 60 paikkakunnalla. Omaishoitajille järjestetään muun muassa vertaistukea, virkistystä, koulutusta, ohjausta, neuvontaa ja hyvinvointileirejä.

Juttuluuri-puhelinpalvelu avataan 5.3.2015. Vapaaehtoiset vastaavat puheluihin torstaisin kello 13–15 numerossa 0203 88100. Palvelu on suomeksi.   

Lue lisää Punaisen Ristin omaishoitajille suunnatusta toiminnasta: www.omaishoito.fi

Lisätietoja:Omaishoidon koordinaattori Sisko Aalto, p. 020 701 2121, sisko.aalto@punainenristi.fi

Omaishoidon tukitoiminnan suunnittelija Siina Lepola, p. 020 701 2133, siina.lepola@punainenristi.fi

 

Tiedote 3.3. Lääkeostotietojen välittyminen apteekeista Kelaan nopeutuu

Kela on yhdessä apteekkien kanssa kehittänyt lääkkeiden suorakorvausmenettelyä. Kela saa nyt kaikista apteekeista tiedot asiakkaan lääkeostoista heti oston tapahduttua. Uusi välitysmenettely mahdollistaa myös sen, että tieto asiakkaan vuotuisen omavastuuosuuden eli lääkekaton ylittymisestä päivittyy nopeammin asiakkaan tietoihin.

Kela korvaa lääkkeitä, kliinisiä ravintovalmisteita ja perusvoiteita, kun ne on määrätty lääkemääräyksellä sairauden hoitoon. Kun asiakkaan kustannukset Kelan korvaamista lääkkeistä ylittävät lääkekaton, asiakkaalla on oikeus lisäkorvaukseen.

Kela seuraa lääkekaton täyttymistä apteekista saatujen lääkeostotietojen perusteella. Asiakkaan omavastuukertymään tieto päivittyy heti seuraavana arkipäivänä, kun tieto asiakkaan lääkeostosta on tullut Kelaan. Kun lääkekatto on ylittynyt ja lisäkorvausta voidaan maksaa, apteekki saa siitä tiedon sähköisesti Kelasta.

Asiakas voi katsoa lääkekustannustensa omavastuukertymätietoja Kelan asiointipalvelusta. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksella tai mobiilivarmenteella.

Lääkekatto on tänä vuonna 612,62 euroa. Sen täytyttyä asiakas maksaa jokaisesta korvattavasta lääkkeestään 1,50 euroa ostokerralta.

Lääkekorvauksiin esitetty alkuomavastuu edellyttää nopeaa tiedonsiirtoa

Hallitus on esittänyt, että vuoden 2016 alussa lääkekorvauksissa otetaan käyttöön 45 euron vuotuinen alkuomavastuu. Lääkkeistä saisi tämän jälkeen korvausta vasta, kun asiakkaan korvaukseen oikeuttavat lääkekustannukset ylittävät 45 euroa kalenterivuodessa.

Alkuomavastuutieto päivittyy Kelassa heti oston tapahduttua ja välittyy sieltä apteekkiin sähköisesti. Apteekki tietää myös, minkä verran alkuomavastuuta täytyy vielä maksaa. Tieto on täysin reaaliaikainen. Tämä tarkoittaa, että vaikka asiakas kävisi eri apteekeissa samana päivänä, Kelasta välittyvä alkuomavastuutieto on asiakkaan viimeisimmän käynnin mukainen.

Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset helpottuvat

1.1.2016 alkaen vaikeavammaisten lääkinnälliseen kuntoutukseen pääsy ei enää riipu vammaisetuuden saamisesta. Samassa yhteydessä kuntoutuksen nimeksi tulee vaativa lääkinnällinen kuntoutus.

Ensi vuoden alusta vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämisperusteet muuttuvat.  Jatkossa kuntoutukseen pääsy ei enää edellytä, että hakija saisi korotettua tai ylintä vammaistukea. Muutoksen ansiosta kuntoutus voi alkaa oikea-aikaisemmin.
-Kelan jo pitkään ehdottaman lakimuutoksen voimaantulolla on iso merkitys monelle kuntoutusta tarvitsevalle. Kun kuntoutuksen edellytyksenä ei ole enää vähintään korotettu vammaisetuus, kuntoutus voi jatkua keskeytyksettä vammaisetuudessa tapahtuvista muutoksista huolimatta.

Jatkossa Kela pystyy myös tukemaan aikaisempaa paremmin työelämässä olevien henkilöiden työssä jatkamista silloin, kun henkilö tarvitsee vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, sanoo lakimies Lyyti Harju Kelan terveysosastolta.

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämisperusteena on sairaus tai vamma sekä sairauteen tai vammaan liittyvä suoritus- ja osallistumisrajoite. Kuntoutujalla tulee myös olla huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistumisessa. Lisäksi kuntoutuksen tulee olla kuntoutujalle tarpeen mahdollistamaan arjen toiminnoista suoriutumista ja osallistumista. Kuntoutustarpeen arvioinnissa otetaan mahdollisimman laajasti huomioon henkilön toimintakykyyn vaikuttavat tekijät.

Vuonna 2014 Kelan järjestämää vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta sai 24 070  kuntoutujaa. Lakimuutoksen on arvioitu lisäävän kuntoutukseen oikeutettujen henkilöiden määrää noin 7 700 henkilöllä vuoteen 2017 mennessä.
www.kela.fi/kuntoutus

***************

Villkoren för beviljande av medicinsk rehabilitering för personer med svår funktionsnedsättning ändras

Från 1.1.2016 kommer möjligheten att få medicinsk rehabilitering för personer med svår funktionsnedsättning inte längre att vara beroende av att den sökande har en handikappförmån. Samtidigt ändras benämningen på rehabiliteringen till krävande medicinsk rehabilitering.

I början av nästa år ändras grunderna för beviljande av medicinsk rehabilitering för personer med svår funktionsnedsättning.  I fortsättningen krävs det inte längre att den sökande har handikappbidrag med höjt eller högsta belopp för att han eller hon ska kunna få rehabilitering. I och med lagändringen ökar möjligheterna att inleda rehabiliteringen i rätt tid.

- Den här lagändringen, som FPA redan länge föreslagit, har stor betydelse för många som behöver rehabilitering. Förändringar i den sökandes handikappförmåner kommer inte längre att påverka rehabiliteringen. Dessutom kan FPA i fortsättningen bättre än hittills stödja personer i arbetslivet att fortsätta arbeta när personen i fråga har behov av krävande medicinsk rehabilitering. Rehabiliteringen inriktas också mer effektivt på dem som har det största behovet och den största nyttan av rehabiliteringen, säger Lyyti Harju, jurist vid FPA:s hälsoavdelning.


Grunderna för beviljande av sådan krävande medicinsk rehabilitering som klienten behöver är sjukdom eller kroppsskada samt aktivitetsbegränsningar eller delaktighetsinskränkningar som hänför sig till sjukdomen eller kroppsskadan. Begränsningen eller inskränkningen ska vara så stor att den medför betydande svårigheter för klienten att klara av aktiviteterna i det dagliga livet och att vara delaktig. Vid bedömningen av rehabiliteringsbehovet ska de faktorer som påverkar personens funktionsförmåga beaktas på ett övergripande sätt.

År 2014 fick 24 070 klienter sådan medicinsk rehabilitering för personer med svår funktionsnedsättning som ordnas av FPA. Det har uppskattats att lagändringen kommer att öka antalet personer som har rätt till rehabilitering med 7 700 personer före år 2017. 


Liian herkästi antibiootteihin turvautuvat matkailijat kuljettavat superbakteereita maailmalta kotiin
Turistiripulin hoitaminen antibiooteilla voi edistää lääkkeille vastustuskykyisten superbakteerien leviämistä, osoittaa tuore suomalaistutkimus.
Yli 300 miljoonaa matkailijaa vierailee vuosittain alueilla, joissa hygienian taso on alhainen. Noin viidennes näistä matkailijoista palaa kotimaahansa mukanaan lääkkeille vastustuskykyinen suolistobakteeri.

”Riski lääkkeille vastustuskykyisen, resistentin, suolistobakteerin saamiseen kasvaa huomattavasti, jos matkailija sairastuu ripuliin ja erityisesti jos hän hoitaa sitä antibiooteilla, kertoo Clinical Infectious Diseases -lehdessä julkaistua tutkimusta johtanut infektiolääkäri, dosentti Anu Kantele HYKS:n infektioklinikasta.

Esimerkiksi Intian niemimaalla vierailleista matkailijoista 23 prosenttia kantoi kotiin palatessaan lääkeresistenttiä ESBL-bakteeria, vaikka olisi säilynyt matkan aikana terveenäkin. Ripuliin sairastuneista bakteeria kantoi 47 prosenttia, ja ripuliaan antibiooteilla hoitaneista peräti 80 prosentilta löytyi ESBL-suolistobakteeri. Kanteleen mukaan Kaakkois-Aasian osalta tilanne oli likipitäen yhtä paha kuin Intian.
Suurin osa ESBL-bakteeritartunnan saaneista matkailijoista ei tiedä mitään superbakteerin vierailusta elimistössään, mutta osalle bakteeri voi aiheuttaa vaikean, jopa hengenvaarallisen infektion. Oireetonkin kantaja voi kuitenkin levittää bakteeria muihin, jotka saattavat sairastua vakavasti. Bakteerit voivat päätyä myös sairaaloihin, joissa jo muutenkin kamppaillaan antibioottiresistenssin kanssa.

”Antibioottiresistenssi on yksi merkittävimmistä modernin terveydenhuollon uhkakuvista, ja näiden resistenttien bakteerikantojen leviäminen pahentaa tilannetta koko ajan”, Kantele muistuttaa.

”Uusia antibiootteja ei juuri ole tulossa, joten nykyisiä tulisi vaalia – keskeisintä tässä on antibioottien liikakäytön vähentäminen. Matkailijoita tulisi neuvoa suhtautumaan nykyistä varauksellisemmin antibioottien käyttöön”, Kantele sanoo. Ripulin hoidossa antibioottia ei yleensä tarvita; tärkeintä on riittävä nesteytys, ja oireita voidaan lievittää ei-antibioottisilla ripulilääkkeillä, esimerkiksi apteekeissa myytävällä loperamidilla. ”Korkea kuume, vakava kuivuminen ja verinen uloste ovat oireita, joiden takia on syytä kääntyä lääkärin puoleen.”
Tutkimukseen osallistui 430 Skandinavian ulkopuolella matkaillutta suomalaista.Osallistujilta kerätyistä ulostenäytteistä selvitettiin, kuinka monelle oli matkan aikana ilmaantunut jokin tutkituista lääkeresistenteistä suolistobakteereista (ESBL- and carbapenemase-producing Enterobacteriaceae (CPE)). Myös matkailijoiden  antibioottien käyttöä ja muita mahdollisia riskitekijöitä selvitettiin.

Tutkimus tehtiin Helsingin yliopiston ja yliopistollisen sairaalan sekä Lääkärikeskus Aavan Matkailuklinikan yhteistyönä.
Lähde: Helsingin yliopiston tiedote 


Kunnat toivovat yhtenäisiä kriteerejä omaishoidon tuen myöntämiselle

Yhtenäisiä omaishoidon kriteerejä toivotaan, koska tällä hetkellä omaishoidon tuen hakemukset arvioidaan ja hoitopalkkioiden suuruus määritetään kunnissa hyvin erilaisilla ja osittain eri asioita painottavilla mittareilla. Tulokset käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) juuri ilmestyneestä raportista.

Selvityksestä ilmenee myös, että omaishoidon tuki palvelee paremmin eläkeikäisiä kuin työikäistä väestöä. Omaishoidon tukea onkin kehitettävä monipuolisesti niin, että myös työssäkäyvien on mahdollista nykyistä sujuvammin olla esimerkiksi vammautuneen puolisonsa, erityistarpeisen lapsensa tai iäkkään omaisensa omaishoitajia.

”Kriteereitä asetettaessa on huomioitava hoidettavien erilaiset tarpeet. Fyysisen toimintakyvyn ongelmat tunnistetaan, mutta esimerkiksi psyykkisten sairauksien vaikutukset voivat yhtä lailla aiheuttaa omaishoidon tarvetta. Samoin iäkkään henkilön omaishoito eroaa suuresti kehitysvammaisen lapsen omaishoidosta”, sanoo erikoistutkija Anni Vilkko.

Omaishoitajat tarvitsevat lisää tukea arkeen

Suomessa on viimeisimpien tietojen mukaan noin 42 500 omaishoitosopimuksen tehnyttä omaishoitajaa. Kuntavastausten perusteella enemmistö sekä hoidettavista että omaishoitajista on yli 64-vuotiaita. Puolisoaan hoitavien osuus on kasvanut eniten. Omaishoito on sitovaa ja vaativaa. Kaksi kolmesta omaishoidettavasta tarvitsee runsaasti tai melko paljon hoitoa ja huolenpitoa.

”Keskimäärin 36 prosenttia omaishoidettavista olisi laitoshoidossa ilman omaishoitajaa”, arvioi tutkimusprofessori Ismo Linnosmaa.

Kuntien mielestä omaishoitajien ja hoidettavien tukeminen ei ole riittävän monipuolista eikä sitä räätälöidä riittävän tapauskohtaisesti. Puolet omaishoitajista jättää vapaapäivänsä pitämättä. Heistä vajaa puolet kieltäytyi vapaista koska eivät halunneet jättää hoidettavaansa muiden hoitoon. Sopivista sijaishoitovaihtoehdoista on pulaa ja tarjotut vaihtoehdot ovat usein laitoshoitopainotteisia.

Kyselyyn vastasi noin 68 prosenttia kunnista. Omaishoidon tukea on selvitetty sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta vuodesta 1994 alkaen noin viiden vuoden välein. Kyselyn tuloksia on jo käytetty kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman valmistelussa.

Tuloksista laajemmin Slidesharessa

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedote 


15.1., toim. Arja Pasila

”Kulutamme hömppään”, jyrähtää Iiro Viinanen

Parkinsonin tautia sairastava  entinen valtionvarainministeri Iiro Viinanen kertoi päätoimittaja Kalle Heiskasen kanssa tekemästään Se tehdään, mitä sovitaan -kirjasta Tapiolan kirjastossa 13.1.

”Onko se kulutuskysyntä autuaaksi tekevä asia, kun halutaan kuitenkin ajaa ulkomaisilla autoilla”, Viinanen kyseli kommentoidessaan tilaisuudessa professoreista koostuvan talouspolitiikan arviointineuvoston lausuntoja hallituksen uusien leikkauksien lykkäämisestä. Viinasen mukaan toimiin tulisi ryhtyä välittömästi.

”Me kulutamme rahaa hömppään, jos rumasti sanotaan”, totesi Viinanen, joka esitteli tilaisuudessa myös oman valtion menoja koskevan leikkauslistansa.

Viime sunnuntaina Ylen Kotikatsomossa esitettiin tv-elokuva Vasen ja oikea, joka kertoo Iiro Viinasen ja Esko Seppäsen puoluerajat ylittävästä ystävyydestä. Kahden Parkinsonin tautia sairastavan keskustelun ydin kiteytyy lauseeseen: ”Joskus tarve keskustella on suurempi kuin tarve olla yksikseen oikeassa.” Vasen ja oikea -elokuvan voi katsoa Yle Areenassa vielä 26 päivän ajan.

Elokuvan Viinanen on menettänyt osan hajuaististaan, kuten monet muutkin Parkinsonin tautia sairastavat. Naisten hajuveden tuoksun hän sen sijaan haistaa.

”Se on ihan totta, että hajuaisti häviää tässä Parkinsonin taudissa. Mutta erotan kadullakin, jos joku nainen menee, jolla on uutta hajuvettä.”

Lähde: Iltalehti 14.1., toimittaja Pekka Tiinanen

PS. Se tehdään, mitä sovitaan -kirjan esittely Parkinson-postia 4/2014

Harjoittelu voi vähentää joidenkin parkinsonpotilaiden kaatumisriskiä

Uuden tutkimuksen mukaan tasapainon ja jalkavoimien harjoittaminen saattavat vähentää lievempää taudin muotoa sairastavien parkinsonpotilaiden kaatumisriskiä.  Pääasiassa kotona harjoitusohjelmaa noudattaneiden kaatumisriski väheni noin 70 % yli kuusi kuukautta.

Asiantuntijat sanovat, ettei tulos kuitenkaan merkitse sitä, etteikö harjoittelu auttaisi myös edennyttä Parkinsonin tautia sairastavia. ”Luultavasti he tarvitsevat ohjatumman harjoitusohjelman”, sanoi johtava tutkija Colleen Canning Sydneyn yliopistosta. ”Tätä mahdollisuutta pitäisi vielä tutkia, sillä Parkinsonin taudin liiketerapian osalta yksi harjoitusmalli ei sovi kaikille sairastaville.”

Jäykkyyden ja vapinan lisäksi Parkinsonin tautia sairastavilla on tasapaino-ongelmia. Canningin tutkimusryhmän mukaan heistä, joilla näitä ongelmia on, noin 60 % kaatuu vähintään kerran vuodessa. Liikunnallista aktiivisuutta rajoittaakin kaatumisista aiheutuva vammojen pelko. 

”Liikuntaa suositellaan kaikille yli 50-vuotiaille sydänterveyden ja henkisen hyvinvoinnin takia. Parkinsonin tautia sairastavien kohdalla fyysinen aktiivisuus on erityisen tärkeää”, toteaa neurologi Roy Alcalay, joka toimii asiantuntijalääkärinä Parkinson-liitossa New Yorkissa.

”On olemassa näyttöä siitä, että liikunta saattaa hyödyttää erityisesti parkinsonpotilaita. Eläinkokeissa fyysinen aktiivisuus näyttäisi suojaavan aivosoluja joiltakin Parkinsonin taudissa ilmeneviltä vaurioilta.
Viimeaikaisissa tutkimuksissa on havaittu että esim. kävely voi helpottaa parkinsonpotilaiden fyysisiä ja psyykkisiä oireita, kuten jäykkyyttä, tasapaino-ongelmia ja masennusta.

”Nyt tehdyssä tutkimuksessa liikunta vähensi niiden Parkinsonin tautia sairastavien kaatumisia, joilla ei ollut vaikeita Parkinsonin taudin oireita. Sen sijaan vaikeampaa tautimuotoa sairastaville tämä ohjelma ei luultavasti sovellu”, Alcalay sanoo.

Tutkimuksessa oli mukana 231 parkinsonpotilasta, jotka kokoontuivat ryhmänä tasapaino- ja jalkavoimaharjoituksiin kuukausittain fysioterapeutin johdolla. Suurimman osan harjoituksista he tekivät kuitenkin omatoimisesti ohjeiden mukaan 40–60 minuutin ajan kolme kertaa viikossa. Fysioterapeutti ohjasi osan harjoituskerroista heidän kodeissaan.

Huomattuaan puolen vuoden jälkeen, etteivät kaikki hyötyneet harjoittelusta, tutkijat keskittyivät niiden 122 potilaan ohjaamiseen, joilla oli lievempiä oireita.

Canningin mukaan AJOISSA on harjoittelun avainsana. ”Ei pidä odottaa niin pitkään, että ihminen on jo kaatunut. Ohjattua fysioterapiaa maksusitoumuksella Yhdysvallissa annetaan kuitenkin vain rajoitettu määrä ja sen jälkeen ihmisten pitäisi pärjätä omatoimisesti.” 

Canning sanoo, että tarvitaan lisätutkimusta siitä, voidaanko edennyttä Parkinsonin tautia sairastavien kaatumisia estää.

”Parempien terveysvaikutusten takia Parkinsonin tautia sairastavien pitäisi sitoutua liikuntaan”, sanoo neurologi Ergun Uc Iowan yliopistollisen sairaalan neurologi Ergun Uc, jonka johtamassa tutkimuksessa reippaan kävelyn todettiin helpottavan Parkinsonin taudin oireita.

Ucin mukaan nykyisessä liikuntatutkimuksessa harjoittelu pitäisi suunnitella potilaan kykyjä vastaavaksi, jotta saataisiin paras mahdollinen hyöty ja ehkäistäisiin harjoittelusta koituvat vammat. Tarkoin ohjatun ohjelman vaikutuksia pitäisi hänen mukaansa tutkia myös maailmanlaajuisesti vaikeampaa Parkinsonin taudin muotoa sairastavien ryhmässä. 
Lähde: www.pdf.org

Tutkijat toivovat joukkorahoituksesta apua lääketutkimukseen

Lääketutkimukseen kerätään ensimmäistä kertaa rahaa joukkorahoituksesta. Skotlantilainen Parkure-yritys, joka etsii ratkaisua Parkinsonin taudin hoitoon, tarjoaa sijoittajille mahdollisuutta osallistua vähintään 500 Englannin punnalla lääketutkimusprojektiin.

Rahat käytetään tutkimukseen, jossa testataan, voisiko muiden sairauksien hoitoon käytettävistä lääkkeistä olla hyötyä Parkinsonin taudin hoidossa. Enemmän kuin puolet 100 000 punnan tavoitteesta onkin jo kerätty tutkijoiden, korkeakoulujen ja bioteknikkojen toimesta.

Tohtori Lysimachos Zografos Parkuresta sanoo lähestymistavan rahoitukseen olevan uraauurtava: ”Onnistuessaan tämä tulee olemaan ensimmäinen kerta kun joukkorahoituksen mallia käytetään lääketutkimustyöhön niin suuren sairausryhmän kuin Parkinsonin taudin osalta.”

Samanaikaisesti kun joukkorahoituksesta on tulossa lääketieteellisen tutkimuksen uusi rahoitustapa, on esitetty huoli siitä, ettei tutkimusten turvallisuutta pystyttäisi näissä tapauksissa valvomaan riittävästi.
”Lääkkeet, joita testaamme ovat jo tunnettuja ja niitä käytetään muiden sairauksien hoidossa”, Zografos toteaa ja viittaa samalla Parkuren tutkijoiden arvostettuun akateemiseen tutkijataustaan.

Tutkimusryhmä testaa lääkkeitä banaanikärpäsillä, jotka on geneettisesti kehitetty saamaan Parkinsonin taudin piirteitä.
Rahaa tutkimukseen ovat sijoittaneet hyväntekeväisyyssäätiöt ja yksityishenkilöt.
Lähde: BBC News

Toivoa parannuskeinojen löytämiseksi dystoniaan juoksemalla

Tylerin Toivo -tiimi osallistuu Ragnar Relay -kilpailuun, jossa juostaan 322 kilometrin matka eri puolilla Yhdysvaltoja. Juoksullaan joukkue haluaa tehdä dystoniaa tunnetuksi ja kerätä myös rahaa parannuskeinojen löytämiseksi dystoniaan. Yksi juoksijoista on Rick Staab, joka perusti Tylerin Toivon sen jälkeen kun hänen 7-vuotiaalla pojallaan diagnosoitiin dystonia vuonna 2005. 
Lisätietoja: www.tylerhope.org
Lähde: Medical Dealer Magazine


Dystoniaa tunnetuksi hyppäämällä myös Suomessa

Tällä hetkellä dystonia tehdään tunnetuksi myös Euroopassa 18 maassa hyppäämällä ja valokuvaamalla omia hyppyjä. Susanna Olenius toi viime vuoden lopulla Suomeen tämän Jump for Dystonia -projektin. Palkintona jaetaan joka kolmas kuukausi laskuvarjohyppy sille kuvalle, joka saa eniten tykkäyksiä facebookissa (www.facebook.com/jumpfordystonia?fret=ts).  Lisätietoja: https://dystonia-europe.org/


 Kela tiedottaa: 1.1.2015  alkaen muusta kuin alueellisesta tilausnumerosta tilatusta taksimatkasta asiakas maksaa korotetun 32 euron omavastuun.Lue lisää... Kelan sivuille tästä

Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen kuntoutujamäärä vähenee

Kelan harkinnanvaraisen kuntoutukseen käytettävissä oleva rahamäärä supistuu vuodesta 2015. 

Kelan harkinnanvaraiseen kuntoutukseen osallistuu ennusteen mukaan vuonna 2014 noin 44 000 kuntoutujaa. Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemasta säästöstä johtuen kuntoutujamäärä laskee vuonna 2016 noin 41 000 kuntoutujaan ja vuonna 2017 noin 39 000 kuntoutujaan. Kelan arvion mukaan jatkossa harkinnanvaraiseen kuntoutukseen eivät pääse mukaan kaikki kuntoutujat, joilla todetaan kuntoutuksen tarve.

Harkinnanvaraisen kuntoutuksen palveluja supistetaan vähentämällä kuntoutujamääriä lähes kaikissa palveluissa. Kuntoutuspalvelut suunnitellaan siten, että koko päivän kestävien palveluiden rinnalle tulee jatkossa avomuotoisia, suurelta osin käyntikertoihin perustuvia kuntoutusmalleja. Näitä kevyempiä kuntoutusmalleja otetaan käyttöön suurimpien sairausryhmien eli tuki- ja liikuntaelinsairaiden (tules), mielenterveyden häiriöitä sairastavien, reumaa ja sydänsairauksia sairastavien kuntoutuskursseissa. Lisäksi joudutaan lopettamaan kokonaan joidenkin sairausryhmien kursseja.

Tämänhetkisten arvioiden mukaan suurimmat kuntoutujamäärien vähennykset kohdennetaan uuteen työikäisten AURA-kuntoutukseen ja pienimmät säästöt lasten ja nuorten ADHD- ja Asperger- sekä omaishoitajien, ikääntyneiden monisairaiden ja muistihäiriöisten kursseihin. Muutamien sairausryhmien palvelulinjoja vähennetään. Harkinnanvaraisten yksilöllisten kuntoutusjaksojen varat on kiintiöity vuoden 2014 viimeisestä vuosineljänneksestä alkaen. Tämä tarkoittaa päätösten hylkymäärien nousua tässä kuntoutuspalvelussa.

Muutokset tarkentuvat harkinnanvaraisen kuntoutuksen kolmivuotissuunnitelman valmistelun yhteydessä keväällä 2015.

Kelan kursseja Parkinsonin tautia, dystoniaa ja Hungtingtonin tautia sairastaville

Kela järjestää vuonna 2015 Parkinsonin tautia sairastaville ja heidän läheisilleen 33 sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssia. Kevään ja kesän kurssit alkavat olla täynnä, syksyn kursseilla on edelleen monia vapaita paikkoja. Dystoniaa sairastaville ja heidän läheisilleen Kelan tarjonnasta löytyy 8 kurssia ja Huntingtonin tautia sairastaville läheisineen 2 kurssia. Vapaita paikkoja molemmille kursseille oli 29.12.2014 vielä runsaasti.  

Lisätietoja: www.kela.fi/kuntoutuskurssihaku www.kela.fi/lomakkeet


Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2015
Ensi vuosi tuo merkittäviä muutoksia moniin Kelan maksamiin etuuksiin: yleinen asumistuki uudistuu,lapsilisät pienenevät ja sairaanhoitokorvauksista säästetään.  Lue lisää


Huntingtonin tauti on Suomessa aiemmin raportoitua yleisempi 


Suoliston mikrobistolla on yhteys Parkinsonin tautiin, vahvistaa suomalaistutkimus

Helsingin yliopiston tiedote 9.12.2014

Parkinsonin tautia sairastavien suoliston mikrobisto on erilainen kuin terveillä verrokeilla, osoittaa Helsingin yliopistossa ja yliopistollisessa sairaalassa tehty tutkimus. Nyt tutkijat selvittävät, mikä yhdistää suoliston mikrobiston Parkinsonin tautiin.

”Tärkein havaintomme oli se, että parkinsonpotilailla Prevotellaceae-heimoon kuuluvat bakteerit olivat selvästi vähentyneet – tautia sairastavien ryhmässä ei juuri kenelläkään esiintynyt runsaasti tämän heimon bakteereita, toisin kuin verrokkiryhmässä”, kertoo neurologi lääketieteen tohtoriFilip Scheperjans HYKS:n neurologian klinikasta.

Vielä tutkijat eivät tiedä, mitä Prevotellaceae-bakteerien vähäisyys Parkinsonin tautiin sairastuneilla tarkoittaa – onko näillä bakteereilla ehkä jokin taudilta suojaava vaikutus? Vai heijastaako löydös vain sitä, että tautiin liittyy suoliston toimintahäiriöitä? – Tämä on kiinnostava kysymys, johon nyt etsimme vastausta, Scheperjans toteaa.

Toinen kiinnostava löydös oli se, että Enterobacteriaceae-heimon bakteerien määrä suolistossa oli yhteydessä potilaiden tasapaino- ja kävelyongelmien vaikeusasteeseen – mitä enemmän Enterobacteriaceae-bakteereita, sitä vaikeammat oireet.

”Nyt tutkimme parhaillaan uudelleen näitä samoja henkilöitä ja selvitämme, ovatko nämä erot pysyviä ja onko suolistobakteereilla yhteys taudin etenemiseen ja ennusteeseen. Lisäksi pitää jatkossa tutkia ovatko nämä bakteeriston muutokset havaittavissa jo ennen kuin sairauteen liittyvät motoriset oireet alkavat. Yritämme tietysti myös selvittää, mihin suoliston mikrobien ja Parkinsonin taudin välinen yhteys ylipäänsä perustuu – mikä on se mekanismi, joka näiden välillä vaikuttaa.”

Tutkijat toivovat myös, että heidän löydöstensä perusteella ennen pitkää voitaisiin kehittää testimenetelmä, joka edistäisi Parkinsonin taudin diagnostiikkaa ja että lopulta löytyisi keino ehkäistä tai hoitaa Parkinsonin tautia vaikuttamalla potilaan suoliston mikrobiomiin.

Scheperjansin ja Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa työskentelevän Petri Auvisen johtamaa tutkimushanketta rahoittavat muun muassa yhdysvaltalainen Michael J. Fox Foundation for Parkinson’s Research ja Suomen Parkinson-säätiö. Tutkimukseen on rekrytoitu 72 Parkinsonin tautia sairastavaa potilasta HYKS:n ja Hyvinkään sairaalan kautta, ja lisäksi saman verran terveitä verrokkeja.

Lähde: Helsingin yliopiston tiedote 9.12.2014

Viite: http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/mds.26069/abstract

Lisää aiheesta: Piileekö Parkinsonin taudin syntipukki suolistossa?


Tiedote 27.11.14 Hyppy Dystonialle! alkoi hypystä Intian valtameren hiekkasärkällä ja nyt hypätään
dystonialle Euroopan parlamentissa Strasbourgissa. Lue lisää


”Tukisukkia parkkislaisille ja omaisille” - koulutetut vertaistukihenkilöt aloittavat toimintansa


Kelan tutkimus: Vaikuttaako ravinto muistisairauksiin?


Vammaisetuuksien maksupäivä muuttuu marraskuussa

Kela maksaa marraskuusta lähtien vammaistuet ja eläkettä saavan hoitotuen sekä ruokavaliokorvauksen kuun 7. päivä. Ensimmäinen uusi maksupäivä on 7.11.2014.

Marraskuusta lähtien Kela maksaa alle 16-vuotiaan vammaistuen, 16 vuotta täyttäneen vammaistuen, eläkettä saavan hoitotuen sekä ruokavaliokorvauksen aina kuun 7. päivä. Jos päivä ei ole pankkipäivä, maksu on tilillä edellisenä pankkipäivänä. Tähän saakka maksupäivät on porrastettu sukunimen alkukirjaimen mukaan (A–K 4. päivä, L–R 14. päivä ja S–Ö 22. päivä).

Asiakkaiden kannattaa tarkistaa pankista, vaikuttaako maksupäivän muuttuminen heidän laskujensa maksuun. Aiemmin vammaisetuutensa 4. päivä saaneille etuus maksetaan marraskuusta alkaen kolme päivää myöhemmin. Muilla maksu on tilillä puolestaan aikaisemmin kuin tähän asti.

Lisätietoja asiakkaille:
Verkossa www.kela.fi/vammaistuet
Puhelimessa Vammaistuet -palvelunumero, puh. 020 692 211, ma–pe klo 8–18


Omaishoitajille uusi turvakortti onnettomuuksien varalle

Punainen Risti on lisännyt turvatuotteiden valikoimaansa omaishoitajan turvakortin. Turvakorttiin kirjoitetaan yhteystiedot sille henkilölle, johon otetaan yhteyttä, jos omaishoitajalle sattuu jotain. Näin kotona hoidettava saa apua mahdollisimman nopeasti, eikä jää ilman huolenpitoa.

- Ajatus kortista lähti erään omaishoitajan aloitteesta. Hän oli huolestunut tilanteesta, että kukaan ei tiedä kotona olevasta toimintakyvyttömästä hoidettavasta, kertoo omaishoidon koordinaattori Sisko Aalto Punaisesta Rististä.

Tarkoitus on, että kortti on käyttäjällään näkyvästi esillä. Punaiseen kaulanauhaan ripustettu ja muovitaskuun sijoitettu kortti on havaittavissa helposti onnettomuustilanteessa. Kortti on pankkikortin kokoinen ja sitä voi säilyttää myös lompakossa. Kort­tia on saatavana Punaisen Ristin verkko­kaupasta www.punaisenristinkauppa.fi hintaan 6 €/kpl.

Omaishoitajakortin käytön lisäksi Punainen Risti suosittelee, että potilastietojärjestelmissä esimerkiksi terveyskeskuksessa ja kunnan kotihoidolla on tieto omaishoitotilanteesta.

Lisätietoa: Omaishoidon koordinaattori Sisko Aalto puh. 0400 815 518


Valtakunnallista Dystonia-viikkoa vietettiin Suomessa 15.–21.9.


Oletko omais- tai läheishoitaja? vastaa kyselyyn 


Satulinnassa Hirvensalmella 24.6.–31.7. Parkinsonin tautia sairastavan Matti Pulliaisen valokuvia ja grafiikkaa.
Parkinsonin tautia sairastavan Matti Pulliaisen Valokuvia ja grafiikkaa -näyttelyssä on esillä yli 70 työtä.  Näyttelyyn voi tutustua joka päivä klo 11–18. Kokemusta kuvan tekemisestä Matille on vuosikymmenien varrella kertynyt lehtikuvaajana, öljyväri- ja akvarellimaalarina, television aluekuvaajana, dokumentaristina ja muutaman teatterielokuvan kuvaajana.  
”Vaikka tauti hetkittäin häiritsee kaikkea tekemistäni, se innoittaa minut kuvien tekemiseen, sillä unohdan silloin sairauteni ja ajankulun hetkeksi kokonaan”, kertoo Matti. Ympäri maailmaa matkanneella Matilla on kuvaajana takanaan 60 vuoden kokemus. Jälkiä maailmalla koetusta ja nähdystä katsojat löytävät näyttelyn grafiikasta, joka on syntynyt  valokuvien pienistä yksityiskohdista. 


Parkinson-tutkimus Turun PET-keskuksessa
Etsii vapaaehtoisia tutkimushenkilöitä lääketieteelliseen tutkimukseen


Sote-alue vain järjestää – vain sote-alue järjestää

Lääkäriliitto edellyttää, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä ei hajauteta. Liiton näkemyksen mukaan järjestämisvastuun tulee kokonaisuudessaan olla viidellä sote-alueella. Tämä selkiyttää päätöksentekoa, tehostaa toimintaa ja parantaa palveluiden saatavuutta sekä laatua.

Viiden sote-alueen hallinto rakennetaan uudelta pohjalta mahdollisimman selkeäksi. Sote-alueet vastaavat palvelujen kehittämisestä, tilaamisesta, tuottajien valvonnasta ja palvelutuotannon integraatiosta. Ne vastaavat palveluiden riittävyydestä ja potilaiden yhdenvertaisuudesta.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen keskittyvät sote-alueet eivät tuota terveyspalveluja. Nykyiset palveluntuottajat kuten kunnat, perusterveydenhuollosta vastaavat kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit jatkavat normaalisti toimintaansa tuottajina.

Sote-alueet muokkaavat alueensa tuotantoverkoston tehokkaaksi, laadukkaaksi ja saumattomaksi kokonaisuudeksi. Näin sote-alueelle muodostuu sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tuottajaorganisaatioita, joilla on ammatillinen johto.

Suomeen vahva julkinen terveydenhuolto, joka vastaa rohkeasti haasteisiin

Järjestämisratkaisut mahdollistavat terveydenhuollon rahoituksen uudistamisen. Tuleville vahvoille sote-alueille voidaan siirtää kustannusvastuu esimerkiksi lääke- ja matkakustannuksista sekä lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Näin syntyy organisaatio, jolla on mahdollisuus ohjata järjestelmää kokonaistaloudellisesti.

Terveydenhuollon uudistuksen eteenpäinviemiseksi on laadittava kansallinen käsikirjoitus tavoitteista, keinoista ja toteutuksesta.

Lähde: Lääkäriliiton tiedote 16.4.2014


Piileekö Parkinsonin taudin syntipukki suolistossa?

AKUUTTI, TV1 keskiviikkona 9.4.2014 klo 20.
uusinnat torstaiaamuna klo 9.30 ja sunnuntaina iltapäivällä.
YLE Areenalla juttu on katsottavissa kuukauden päivät.
Nettiartikkeli löytyy Akuutin nettisivuilta. www.yle.fi/akuutti

Parkinsonin taudin laukaiseva tekijä saattaa löytyä suoliston tai ylähengitysteiden mikrobistosta, uskovat Helsingin yliopiston tutkijat Petri Auvinen ja Filip Scheperjans. Auvinen ja Scheperjans ovat saaneet Michael J. Foxin säätiöltä Yhdysvalloista 394 000 dollarin jatkorahoituksen tutkimukseensa, jossa he selvittävät mikrobiston roolia Parkinsonin taudin synnyssä.


Väitös ajattelutoimintojen muutoksista Parkinsonin taudin varhaisvaiheessa kansainvälisenä Parkinson-päivänä 11.4.

PsL Ulla Ellfolkin väitöskirja psykologian alalta esitetään julkisesti tarkastettavaksi Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitoksella perjantaina 11.4.2014.

Väitöskirjan otsikkona on Neurocognitive changes in early-stage Parkinson's disease: Functional and structural brain correlates of memory and verbal functions .
Suomeksi käännettynä otsikko on Ajattelutoimintojen muutoksia todettavissa jo Parkinsonin taudin varhaisvaiheessa.

Väitöskirjassa tutkittiin muistia ja kielellisiä toimintoja Parkinsonin taudin varhaisvaiheessa. Tutkimus on ensimmäisiä, joissa on löytynyt yhteyksiä kognitiivisten toimintojen ja niitä säätelevien neuraalisten järjestelmien välillä sairauden varhaisvaiheessa.

Tutkimuksessa todettiin lieviä muutoksia muisti- ja kielellisissä toiminnoissa alle kolme vuotta sairastaneilla parkinsonpotilailla. Potilailla havaittiin poikkeavia aivosähkötoiminnan vasteita lyhytkestoista muistia mittaavan tehtävän aikana. Potilaat suoriutuivat myös verrokkiryhmää heikommin useissa muistitehtävissä. Heikentynyt tahaton muisti liittyi pienempään aivokuoren harmaan aineen paikalliseen tilavuuteen. Heikompi kielellinen suoriutuminen liittyi pienempään harmaan aineen tilavuuteen aivojen syvissä rakenteissa.

Pienentyneitä aivorakenteiden tilavuuksia on aiemmin todettu dementoituneilla parkinsonpotilailla sairauden myöhemmissä vaiheissa. Tutkimustulokset tuovat uutta tietoa Parkinsonin taudin kognitiivisista oireista ja niiden aivoperäisestä taustasta. Tulosten perusteella on mahdollista tunnistaa jo varhaisia kognitiivisia muutoksia, mikä voi mahdollistaa tehokkaamman hoidon kohdentamisen.

Parkinsonin tauti on Alzheimerin taudin jälkeen toiseksi yleisin neurogeriatrinen sairaus. Oirekuva liittyy aivojen dopaminergisen järjestelmän rappeutumiseen. Perinteisesti liikehäiriösairaudeksi luokiteltu sairaus vaurioittaa lukuisia muita aivojärjestelmiä aiheuttaen muutoksia myös mm. ajattelutoiminnoissa. Pitkään sairastaneista 75–80 prosentilla esiintyy dementiaoireita, mutta oireiden syy ja kehityskaari tunnetaan toistaiseksi huonosti. Suomessa on arviolta 10 000–12 000 parkinsonpotilasta, joista noin 3 000 arvioidaan kärsivän dementiaoireista.

Väitöstilaisuus pidetään 11. huhtikuuta kansainvälisenä Maailman Parkinson-päivänä, joka vietetään vuosittain James Parkinsonin syntymäpäivänä.

Ulla Ellfolk väittelee tohtoriksi perjantaina 11. huhtikuuta 2014 klo 12 osoitteessa auditorio Armfelt, Arken, Tehtaankatu 2, Turku. Vastaväittäjänä toimii Associate Professor Jaime Kulisevsky, Universitat Autònoma de Barcelona, Espanja ja kustoksena dosentti Mira Karrasch, Åbo Akademi.

 


Tiedote 27.3.2014
Suomen Parkinson-liitto 30 vuotta sairastuneiden ja omaisten tukena
Parkinsonin tautia sairastavien määrän kasvu lisännyt tiedon ja tuen tarvetta (pd
f)


Suomen Parkinson-liiton tiedote 6.2.2014 Rohkeasti Parkinsonin taudista


Uutisia 3.2.2014
Järjestöjen sosiaaliturvaopas päivitetty 31.1.2014


Lue ja katso Joulukuun Parkinson-postin teemana asuminen


Allekirjoita kansalaisaloite ympärivuorokautisessa hoidossa asuvien ulkoiluoikeudesta www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/625


Katso MR Parkinson näytelmän esityksen ajankohdat täältä


Neljäs Erityisliikuntaa kuntiin -hanke on käynnistynyt!
Liikuntatieteellinen Seura on käynnistänyt järjestyksessään neljännen kuntien erityisliikunnan kehittämishankkeen. Erityisliikuntaa kuntiin 2013–2015 -hankkeessa kehitetään seitsemän yhteistyökunnan kanssa erityisryhmille nykyistä tasa-arvoisemmat liikuntaedellytykset. Hanke on kohdennettu niihin yli 10.000 asukkaan kuntiin, joissa ei ole erityisliikunnanohjaajaa. Yhteistyökunniksi lähtivät mukaan Eura, Huittinen, Loviisa, Orimattila, Mänttä-Vilppula, Alajärvi ja Kalajoki.
Erityisliikuntaa kuntiin -hankkeen tavoitteena on lisätä erityisliikuntatoimijoiden yhteistyötä paikallistasolla, selkiinnyttää työn- ja vastuunjakoa, lisätä ammattitaitoisten ohjaajien ja erityisliikuntaryhmien määrää sekä luoda perusteita paikallistasolle resurssien kohdentamiseksi erityisliikuntaan. Näiden valtakunnallisen hankkeen tavoitteiden lisäksi jokainen yhteistyökunta asettaa omat yksityiskohtaisemmat tavoitteet erityisliikunnan kehittämiselle.
Ensimmäisenä toimenpiteenä yhteistyökunnat ovat kasanneet keskeisistä paikallisista toimijoista kehittämistyöryhmän, joka on lähtenyt kartoittamaan kunnassa järjestettävien erityisliikuntapalveluiden tilaa ja tarpeita. Vuoden lopussa jokainen yhteistyökunta tietää nykytilanteensa, minkä jälkeen kunnissa aletaan miettiä ratkaisumalleja havaittuihin kehittämiskohtiin. Kaikki tämä halutaan tehdä hyvässä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, joten hanke tulee olemaan aktiivisesti yhteyksissä niin valtakunnallisiin kuin paikallisiin erityisliikuntatoimijoihin.
Hankkeen etenemistä voi seurata osoitteessa www.lts.fi/soveltava-liikunta. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Lisätiedot ja yhteydenotot: projektipäällikkö Saku Rikala, 010 778 6605 tai saku.rikala(a)lts.fi


MEDIATIEDOTE 21.8.2013 klo 10

ESTEETTÖMIÄ ASUNTOJA TARVITAAN LISÄÄ

Valtaosa neurologisesti pitkäaikaissairaista ja vammaisista ihmisistä asuu tavallisissa vuokra- tai omistusasunnoissa. Tämä asumismuoto myös vastaa useimpien omia toiveita.
Asuntojen ja asuinrakennusten esteellisyys ja tilojen toimimattomuus haittaa kuitenkin asumista ja aiheuttaa muuttotarvetta. Kotiin pitäisi myös saada nykyistä enemmän apua ja palveluja, jotka mahdollistavat itsenäisen elämän. Jos tavallisessa asunnossa asuminen ei onnistu, erilaisia asumisen vaihtoehtoja on vähän.

Muun muassa nämä seikat käyvät ilmi Asumispalvelusäätiö ASPAn yhteistyössä THL:n kanssa tekemästä asumisen kyselystä. Kyselyn kohderyhmiä olivat epilepsiaa, MS-tautia, Parkinsonin tautia tai lihastautia sairastavat, CP-vammaiset, aivovamman saaneet ja aivoverenkiertohäiriön sairastaneet henkilöt. Näitä neurologisia sairauksia ja vammoja on Suomessa arviolta yli 200 000 henkilöllä. Monilla neurologisilla sairauksilla ja vammoilla on myös yhteyksiä toisiinsa, jolloin useampi aivojen sairaus tai vamma voi esiintyä samalla henkilöllä yhtä aikaa.

Asuntojen ja lähiympäristön esteettömyys on välttämätöntä, jotta henkilöt, joilla on liikkumisrajoitteita, voivat asua tavallisissa asunnoissa. Asuntojen esteellisyys tuottaa myös tarvetta asuntojen muutostöille: peräti 40 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi nykyisen asunnon vaativan muutostöitä esteettömyyden toteutumiseksi.

Uusia esteettömiä asuntoja tarvitsevat myös vanhempien kanssa lapsuudenkodissa asuvat neurologisesti vammaiset ja pitkäaikaissairaat. Heistä monilla itsenäistyminen oli venynyt huomattavasti: vanhempien kanssa asuneiden vastaajien keski-ikä oli 35 vuotta.

Asumiseen tarvitaan lisää esteettömiä asuntoja tavallisessa asuinympäristössä sekä yksilöllisen asumisen mahdollistavia ja erilaisiin elämäntilanteisiin sopivia asumisen ratkaisuja.

Kognitiiviset ongelmat erityishaaste asumista tukeville palveluille

Kyselyyn vastanneilla oli paljon tarpeita asumista tukeville palveluille: sekä kotiin vietäville palveluille että kodin ulkopuolista elämää mahdollistavalle avulle. Noin puolet vastaajista ilmoitti tarvitsevansa jotain asumista tukevaa palvelua, jota ei nykytilanteessa saanut.

Kyselyn tulosten perusteella näyttää siltä, että asumista tukeva palvelujärjestelmä ei pysty riittävästi tunnistamaan muisti-, oppimis- ja keskittymisvaikeuksien aiheuttamia avun ja tuen tarpeita ja vastaamaan niihin. Lievemmät kognitiiviset ongelmat saattoivat jäädä tunnistamatta eikä arjesta selviytymiseen niiden kanssa saanut riittävästi apua ja tukea. Osa henkilöistä, joilla oli vaikeuksia kognitiivisessa suoriutumisessa, koki tulleensa väärinymmärretyiksi palvelujärjestelmässä. Puhevammat ja muut kommunikoinnin ongelmat vaikeuttavat asiointia ja ymmärretyksi tulemista.

Kotiin vietävien palvelujen saatavuutta neurologisesti pitkäaikaissairaille ja vammaisille ihmisille tulee lisätä, ja kehittää palveluja myös kognitiivisiin tarpeisiin. Asumista tukevien palvelujen tulisi olla yksilöllisesti asiakkaan tarpeen mukaan räätälöityjä ja joustavia, ja niiden tulisi sisältää tarpeen mukaan sekä fyysistä apua että ohjausta ja neuvontaa.

ASPAn tekemä kysely lähetettiin vuoden 2012 keväällä noin 1500:lle Kelan rekisteristä poimitulle 16–64-vuotiaalle neurologisesti vammaiselle tai pitkäaikaissairaalle henkilölle. Kyselyyn vastasi 780 ihmistä. Yhtä kattavaa selvitystä ei ole aiemmin tehty.

Selvitys toteutettiin Raha-automaattiyhdistyksen avustuksen turvin. Se on tehty yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Neurologisten vammaisjärjestöjen, sosiaali- ja terveysministeriön, Suomen kuntaliiton sekä ympäristöministeriön kanssa.

Tutkimusraportti on luettavissa osoitteessa www.aspasaatio.fi/

Lisätietoja:

Projektivastaava Sari Valjakka, Asumispalvelusäätiö ASPA, puh. 045 657 8953
Tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtaja, toiminnanjohtaja Sari Tervonen, Epilepsialiitto, puh. 050 368 4554

13 vammaisjärjestön perustama Asumispalvelusäätiö ASPA edistää vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien mahdollisuuksia asua ja elää itsenäisesti tavallisessa asuinympäristössä. ASPA pyrkii yleisesti vaikuttamaan asuntojen ja koko yhdyskuntarakenteen suunnitteluun ja rakentamiseen tasaveroisesti kaikille yhteiskunnan jäsenille soveltuviksi.


 

Helppo Liikkua –ideakilpailussa haetaan helpotusta arkiseen liikkumiseen

Helppo Liikkua – Apuvälineiden ideakilpailu järjestetään Apuväline-tapahtuman yhteydessä. Kilpailussa haetaan tuotetta, sovellusta tai ratkaisua, joka helpottaa arkista liikkumista tai liikuntaharrastusta. Jaossa on 5000 euroa palkintorahaa!

Kilpailuaikaa on jäljellä vielä syyskuun loppuun! Kilpailun tarkemmat säännöt ja osallistumisohjeet löytyvät netistä:www.expomark.fi/fi/messut/apuvaline2013/helppo_liikkua

Kilpailun järjestää Apuväline-messujen järjestäjä Expomark Oy. Palkintosumman lahjoittaa Suomen Messusäätiö.

Apuväline –messut ja kongressi järjestetään 7.-9.11.2013 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Ideakilpailun voittaja julkaistaan tapahtuman avajaisissa.


 

Suvipäivän tapahtuma Suvituulessa 6.6.2013


Kuka hyötyy vitamiinilisistä?
Näytä Muokkaa Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan moni suomalainen täydentää ravitsemustaan purkista saatavilla vitamiineilla. D- ja C-vitamiinien ohella ihmiset ovat entistä tietoisempia myös aivo- ja muistitoimintoihin liitettävästä B-vitamiinista. lue lisää


Suomen Aivot ry:n peräänkuuluttaa voimavaroja aivotutkimukselle
Arvosta aivosairasta ihmistä lue lisää


Maailman tarkimmat kuvat ihmisaivoista voivat auttaa tautien hoidossa lue lisää


Lääkäriliitto ottaa kantaa sote-uudistukseen
Palveluja myös yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta, perustason palvelut läheltä

Kannanotossaan sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän uudistamiseen Suomen Lääkäriliiton hallitus totesi 14.2.2013, että kaksitasoinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne voidaan toteuttaa kuntiin ja erityisvastuualueisiin pohjautuen, kun toimijoiden roolit ja tehtävät ymmärretään oikein:

1. Erityisvastuualueet vastaavat järjestämisestä. Erityisvastuualueet olisivat kuntayhtymiä, joiden rahoitus tulisi nykykäytännön mukaan kunnilta ja valtiolta.
2. Nykyiset kunnalliset yksiköt niin sosiaalihuollossa, perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa tuottavat palvelut.
3. Tuotantorakennetta on monipuolistettava yksityisen ja kolmannen sektorin tuottajilla, jotta palveluiden tarjonta kohtaa nykyistä paremmin kysynnän.
4. Keskeisen tärkeää on tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palvelut – siis lähipalvelut – lähellä asukkaita. Erikoissairaanhoidon palveluja voidaan hakea kauempaakin.

Lääkäriliiton hallituksen kannanotto kokonaisuudessaan löytyy linkistä:

www.laakariliitto.fi/files/Kannanotto_sote-uudistukseen.pdf

 


 

Kela tiedottaa 31.1.2013

Uudet lääkekorvausprosentit voimaan

1.2.2013 alkaen lääkkeiden peruskorvaus ja alempi erityiskorvaus pienenevät, mutta lääkekatto aleni vuodenvaihteessa.

Peruskorvaus alenee 42 prosentista 35 prosenttiin ja alempi erityiskorvaus
72 prosentista 65 prosenttiin. Ylempi erityiskorvaus (100 %) säilyy ennallaan.

Lääkekustannusten vuotuinen omavastuuosuus (ns. lääkekatto) puolestaan laski vuoden alusta. Se on tänä vuonna 670 euroa. Tämän täytyttyä asiakas maksaa jokaisesta korvattavasta lääkkeestä 1,50 euroa.

Korvausprosenttien pienenemistä tasapainottavat jonkin verran lääkkeiden hinnanalennukset, kun viitehintajärjestelmään kuulumattomien korvattavien lääkkeiden tukkuhinnat laskevat 5 prosenttia. Viitehintajärjestelmään kuuluu noin puolet korvattavista lääkepakkauksista.

Tukkuhintojen 5 prosentin lasku hyödyttää kaikkia lääkkeiden ostajia.
Lääkekaton aleneminen taas helpottaa erityisesti paljon lääkkeitä käyttäviä. Lääkekorvausmuutosten vaikutukset useimpien suomalaisten lääkekuluihin ovat enintään 10 euroa vuodessa.

Lääkekorvausten muutokset liittyvät hallituksen säästöpäätöksiin, joiden mukaan sairausvakuutuksen vuosittaisia lääkekorvausmenoja vähennetään 113 miljoonalla eurolla vuoden 2013 alusta lähtien.

Viime vuonna Kela maksoi lääkekorvauksia noin 1,3 miljardia euroa.
Korvauksia sai noin 3,9 miljoonaa asiakasta. Lääkekorvauksia koskevia tilastotietoja on saatavissa Kelan tilastopalvelusta www.kela.fi/kelasto.

Asiakas voi seurata vuoden aikana kertyneitä lääkekustannuksiaan ja vuotuisen omavastuuosuuden täyttymistä verkossa www.kela.fi/asiointi.
Palveluun kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla.

Tiedot lääkkeiden hinnoista, korvattavuuksista ja keskenään vaihtokelpoisista lääkkeistä ovat nähtävissä www.kela.fi/laakehaku.

Lisätietoja medialle:
Kelan terveysosasto, proviisori Annika Koivisto, puh. 020 634 3922 etunimi.sukunimi@kela.fi

Lisätietoja asiakkaalle: www.kela.fi/sairastaminen

Tiedote ruotsiksi http://www.fpa.fi/aktuellt

 


 

 Itä-Suomen yliopiston D-vitamiinivalmisteiden mittausmenetelmä puutteellinen
 


Suomen Parkinson-liiton puheenjohtaja Ariel Gordin 70 vuotta 31.10.2012 .


Orion kyseenalaistaa Itä-Suomen yliopiston D-vitamiinitutkimuksen tuloksen

Viime viikolla julkisuutta tiedotusvälineissä saaneen Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan Orionin DeviSol-valmisteen D-vitamiinipitoisuus vastasi vain 77-prosenttisesti pakkausselosteessa ilmoitettua määrää. Tulos osui kuitenkin tutkimuksen virhemarginaaliin.

Orion kyseenalaistaa Itä-Suomen yliopiston D-vitamiinivalmisteiden pitoisuusmäärityksiä analysoineen tutkimuksen tulokset ja käytetyn tutkimusmenetelmän Orionin DeviSol-valmisteen osalta.

Orion on teetättänyt samasta DeviSol-tuotteen valmistuserästä ulkopuolisessa tutkimuslaboratoriossa uudet riippumattomat analyysit, jotka valmistuivat eilen. Tämän vakiintuneen tutkimusmenetelmän mukaan tehdyn analyysin tulokset osoittavat kyseisen DeviSol-tuote-erän D-vitamiinipitoisuuden vaatimusten mukaiseksi.

Tutkimuslaboratorion saama D3-vitamiinipitoisuustulos esimerkiksi DeviSol 20 mikrog-tabletista oli 22,4 mikrogrammaa/tabletti eli 112 prosenttia pakkausselosteessa mainitusta määrästä.

DeviSol-tuotteet tutkitaan säännöllisesti akkreditoiduissa tutkimuslaboratorioissa. Kaikkien näiden analyysien tulokset ovat osoittaneet tuotteen ja sen D-vitamiinipitoisuuden vaatimusten mukaiseksi.

Orion haluaa korostaa aiemmin julkaistua kantaansa siitä, että DeviSol täyttää tuotteelle asetetut laatuvaatimukset, ja tuotteen käyttöä voi jatkaa entiseen tapaan.

www.orion.fi


Apteekkariliitto päivitti suositustaan D-vitamiineista

Eviran suosituksen täyttävät, analysoidut D-vitamiinivalmiste-erät voidaan palauttaa takaisin myyntiin.

Apteekkariliitto kehotti torstaina (25.10.) apteekkeja poistamaan toistaiseksi myynnistä kaikki apteekeissa myytävät D-vitamiinivalmisteet, jotka sisälsivät Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa alle 80 % pakkauksessa ilmoitetusta D-vitamiinimäärästä.

Apteekkariliitto pyysi torstaina myös D-vitamiinivalmisteiden valmistajilta/valmistuttajilta selvitystä ja kommenttia tutkimustuloksiin.

Apteekkariliitto on saanut pyytämiään selvityksiä ja analyysitodistuksia ja arvioinut niitä viikonlopun aikana. Selvitysten ja analyysitodistusten perusteella liitto katsoo, että apteekit voivat palauttaa takaisin myyntiin pitoisuussuosituksen täyttävät D-vitamiinivalmiste-erät, joista liitolle on toimitettu akkreditoidun laboratorion analyysitodistus.

 

Luettelo näistä valmiste-eristä on julkaistu Apteekkariliiton verkkosivujen etusivulla. (Luetteloa päivitetään sitä mukaa kun muiden, apteekkimyynnissä olevien valmiste-erien D-vitamiinipitoisuudesta on saatu luotettava selvitys valmistajalta, valmistuttajalta tai maahantuojalta.

 

Apteekkariliitto suosittelee apteekeille, että kaikki Itä-Suomen yliopiston tutkimat valmiste-erät, jotka sisälsivät vähemmän kuin 80 % ilmoitetusta D-vitamiinimäärästä, pidetään edelleen pois myynnistä, kunnes Eviran selvitys tutkimusmenetelmän luotettavuudesta valmistuu. Luettelo tutkituista valmiste-eristä on toimitettu maanantaiaamuna apteekeille.

 

Apteekkariliitto suhtautuu ravintolisien D-vitamiiniepäselvyyksiin vakavasti. Apteekin ja asiakkaan on voitava luottaa siihen, että tuote sisältää D-vitamiinia pakkauksessa ilmoitetun määrän viranomaisen sallimissa rajoissa (+/- 20 % ilmoitetusta määrästä).

Apteekkariliitto päivittää sivuilleen tietoja myyntiin palautettavista valmiste-eristä: http://www.apteekkariliitto.fi/fi/media/tiedotteet/d-vitamiinivalmisteiden-myynti-apteekeista.html). 


Orion Oyj LEHDISTÖTIEDOTE 23.10.2012 klo 12.30
Orionille positiivisia II-vaiheen tutkimustuloksia uudesta Parkinsonin taudin hoitoon suunnatusta levodopa-tuotteesta  


LEHDISTÖTIEDOTE 19.10.2012
Potilaan ääntä ei saa unohtaa
Harvinaisia sairauksia sairastavien ja vammaisryhmien kokemukset vallitsevasta tilanteesta sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä ovat karuja. Meneillään olevassa kuntauudistuksessa sekä ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksessa harvinaisia sairauksia ja vammoja sairastavia ei saisi unohtaa uudistuksen jalkoihin.Lue koko tiedote pdf 


8.10. Neurologiset vammaisjärjestöt kyseli kenen kantti kestää Turussa. Lue tapahtumasta lisää.
Lue myös muista Kantti kestää -tapahtumista www.nv.fi/uutiset


Kulttuuria kaikille -palvelussa uutta materiaalia: www.kulttuuriakaikille.info


1.10.2012 Uusi sähköinen kanava suurelle yleisölle: Potilaan Lääkärilehdestä tutkittua tietoa terveydestä ja sairauksista   Mukana myös potilan äänenä, Parkinsonin tautia sairasta Mervi Räihä.


Harvinaista tietoa –seminaari 17.10.2012
Harvinaiset-verkosto järjestää julkisella, yksityisellä sekä
järjestösektorilla toimiville sosiaali- ja terveydenhuollon
ammattilaisille sekä muille aiheesta kiinnostuneille
seminaarin Tampere-talossa 17.10. klo 9.00-16.00 mainos pdf


Hyvän asian puolesta pelaaminen tärkeämpää kuin voitto
Parkinson-liiton erityisliikunnan hyväksi järjestetyssä Parkinson-golfissa 24.8.2012.


Parkinson työssä -verkkopalvelu avautuu lokakuun alussa
*
Verkkopalvelu työikäisille Parkinsonin tautia sairastaville ja heidän työyhteisöilleen avaa sivunsa 1.10.2012.*
*Vapaaehtoisille blogin kirjoittajille kirjoittajakoulutusta Helsingissä.* lue aiheesta lisää  


Osallistumismahdollisuuksien ja itsemääräämisoikeuden kehittämistä Keski-Suomessa
Keski-Suomen Parkinson-yhdistys ry sekä Keski-Suomen Muistiyhdistys ry ovat aloittaneet yhteisen RAY-rahoitteisen kehittämishankkeen, jonka tarkoituksena on vuosien 2012-2015 aikana paneutua eteneviä muistisairauksia sairastavien henkilöiden osallistumismahdollisuuksien ja edunvalvonnan kehittämiseen. Lue lisää hankeesta


7.6.2012 Aivoliiton ja Parkinson-liiton Suvipäivä houkutteli lapsia ja aikuisia


Huonoja kokemuksia psykoterapiasta? kirjoita kokemuksistasi. Lue lisää tästä


Hyvän iän hyväksi -palkinto kannustaa kirjoittamaan
Uusi runokilpailu varttuneille kirjoittajille
Uusi Hyvän iän hyväksi -kannustuspalkinto keskittyy ensimmäisellä kerralla runouteen. Kilpailun teemana on "Täyttä elämää". Palkintosumman 5 000 euroa lahjoittaa Suomen Messusäätiö. Työt tulee jättää 30.6.2012 mennessä. Lisätietoja:www.expomark.fi/fi/messut/hyvaika2012/runokilpailu


Uusi harvinaisten sairauksien ja vammojen katto-organisaatio HARSO ry perustettu lue lisää
 


2012 Sosiaalibarometri: Palvelurakenteita uudistettava nopeasti  lue lisää


Suomen Parkinson-liiton tiedote 2.4.2012
Valtakunnallinen Parkinson-viikko Suomessa 10.-16.4 lue tiedote


Valtakunnallinen Parkinson-viikko Suomessa 10.-16.4 valtakunnallinen Parkinson-viikon suojelija europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen: Aivosairauksien hoitamisessa tarvitaan yhteistyötä lue tiedote

Parkinson-viikon tapahtumia lue lisää


Kysely neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisesta
Asumispalvelusäätiö ASPA tekee valtakunnallisen kyselyn 16 –64-vuotiaiden neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisesta. lue lisää pdf


Suomen Aivot ry perustettu – Suomen Parkinson-liitto yksi perustajajärjestöistä

Suomeen on perustettu Suomen Aivot ry, jonka perustajina toimivat alan merkittävimmät potilas- ja tiedejärjestöt. Suomen Aivot ry:n tarkoituksena on tutkimustietoon perustuvan aivoterveyden edistäminen. Yhdistyksen tavoitteena on parantaa aivosairauksia sairastavien ihmisten ja heidän läheistensä asemaa. Suomen Aivot ry kiinnittyy työssään European Brain Counciliin, joka on vastaavalla toiminta-alueella toimiva vaikuttamisjärjestö koko Euroopassa. www.neuro.fi/suomenaivot
 


 Opas työikäisenä sairastuneile vapaaehtoistyönä


Keskustelupalsta tarjoaa vertaistukea vammaisen tai pitkäaikaissairaan sisaruksille
Väestöliiton perinnöllisyysklinikka on avannut keskustelupalstan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen sisaruksille osoitteessa www.vaestoliitto.fi/perinnollisyys/sisaruus-keskustelupalsta. Keskustelupalstalla voi vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia muiden vastaavassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Myös aikuiset sisarukset ovat tervetulleita keskustelemaan. Palsta on tarkoitettu ensisijaisesti vertaistueksi. Perinnöllisyysklinikan hoitajat voivat kuitenkin tarvittaessa osallistua keskusteluun. Keskustelua voi seurata kuka tahansa, mutta viestien kirjoittaminen edellyttää rekisteröitymistä.


 

 

ESTEETTÖMIÄ ASUNTOJA TARVITAAN LISÄÄ

Valtaosa neurologisesti pitkäaikaissairaista ja vammaisista ihmisistä asuu tavallisissa vuokra- tai omistusasunnoissa. Tämä asumismuoto myös vastaa useimpien omia toiveita.
Asuntojen ja asuinrakennusten esteellisyys ja tilojen toimimattomuus haittaa kuitenkin asumista ja aiheuttaa muuttotarvetta. Kotiin pitäisi myös saada nykyistä enemmän apua ja palveluja, jotka mahdollistavat itsenäisen elämän. Jos tavallisessa asunnossa asuminen ei onnistu, erilaisia asumisen vaihtoehtoja on vähän.

Muun muassa nämä seikat käyvät ilmi Asumispalvelusäätiö ASPAn yhteistyössä THL:n kanssa tekemästä asumisen kyselystä. Kyselyn kohderyhmiä olivat epilepsiaa, MS-tautia, Parkinsonin tautia tai lihastautia sairastavat, CP-vammaiset, aivovamman saaneet ja aivoverenkiertohäiriön sairastaneet henkilöt. Näitä neurologisia sairauksia ja vammoja on Suomessa arviolta yli 200 000 henkilöllä. Monilla neurologisilla sairauksilla ja vammoilla on myös yhteyksiä toisiinsa, jolloin useampi aivojen sairaus tai vamma voi esiintyä samalla henkilöllä yhtä aikaa.Asuntojen ja lähiympäristön esteettömyys on välttämätöntä, jotta henkilöt, joilla on liikkumisrajoitteita, voivat asua tavallisissa asunnoissa. Asuntojen esteellisyys tuottaa myös tarvetta asuntojen muutostöille: peräti 40 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi nykyisen asunnon vaativan muutostöitä esteettömyyden toteutumiseksi. Uusia esteettömiä asuntoja tarvitsevat myös vanhempien kanssa lapsuudenkodissa asuvat neurologisesti vammaiset ja pitkäaikaissairaat. Heistä monilla itsenäistyminen oli venynyt huomattavasti: vanhempien kanssa asuneiden vastaajien keski-ikä oli 35 vuotta. Asumiseen tarvitaan lisää esteettömiä asuntoja tavallisessa asuinympäristössä sekä yksilöllisen asumisen mahdollistavia ja erilaisiin elämäntilanteisiin sopivia asumisen ratkaisuja. Kognitiiviset ongelmat erityishaaste asumista tukeville palveluilleKyselyyn vastanneilla oli paljon tarpeita asumista tukeville palveluille: sekä kotiin vietäville palveluille että kodin ulkopuolista elämää mahdollistavalle avulle. Noin puolet vastaajista ilmoitti tarvitsevansa jotain asumista tukevaa palvelua, jota ei nykytilanteessa saanut. Kyselyn tulosten perusteella näyttää siltä, että asumista tukeva palvelujärjestelmä ei pysty riittävästi tunnistamaan muisti-, oppimis- ja keskittymisvaikeuksien aiheuttamia avun ja tuen tarpeita ja vastaamaan niihin. Lievemmät kognitiiviset ongelmat saattoivat jäädä tunnistamatta eikä arjesta selviytymiseen niiden kanssa saanut riittävästi apua ja tukea. Osa henkilöistä, joilla oli vaikeuksia kognitiivisessa suoriutumisessa, koki tulleensa väärinymmärretyiksi palvelujärjestelmässä. Puhevammat ja muut kommunikoinnin ongelmat vaikeuttavat asiointia ja ymmärretyksi tulemista.Kotiin vietävien palvelujen saatavuutta neurologisesti pitkäaikaissairaille ja vammaisille ihmisille tulee lisätä, ja kehittää palveluja myös kognitiivisiin tarpeisiin. Asumista tukevien palvelujen tulisi olla yksilöllisesti asiakkaan tarpeen mukaan räätälöityjä ja joustavia, ja niiden tulisi sisältää tarpeen mukaan sekä fyysistä apua että ohjausta ja neuvontaa. ASPAn tekemä kysely lähetettiin vuoden 2012 keväällä noin 1500:lle Kelan rekisteristä poimitulle 16–64-vuotiaalle neurologisesti vammaiselle tai pitkäaikaissairaalle henkilölle. Kyselyyn vastasi 780 ihmistä. Yhtä kattavaa selvitystä ei ole aiemmin tehty.

Selvitys toteutettiin Raha-automaattiyhdistyksen avustuksen turvin. Se on tehty yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Neurologisten vammaisjärjestöjen, sosiaali- ja terveysministeriön, Suomen kuntaliiton sekä ympäristöministeriön kanssa.Tutkimusraportti on luettavissa osoitteessa www.aspasaatio.fi/ Lisätietoja:Projektivastaava Sari Valjakka, Asumispalvelusäätiö ASPA, puh. 045 657 8953
Tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtaja, toiminnanjohtaja Sari Tervonen, Epilepsialiitto, puh. 050 368 455413 vammaisjärjestön perustama Asumispalvelusäätiö ASPA edistää vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien mahdollisuuksia asua ja elää itsenäisesti tavallisessa asuinympäristössä. ASPA pyrkii yleisesti vaikuttamaan asuntojen ja koko yhdyskuntarakenteen suunnitteluun ja rakentamiseen tasaveroisesti kaikille yhteiskunnan jäsenille soveltuviksi.
 

Jaa artikkeli