Uutisia 12.1.2015
|
Suurin näkemysero lääkärien ja kansalaisten välillä kohdistuukin siihen, kenen tulisi saada päättää perinnöllisten riskitekijöiden selvittämisestä. Lähes joka toinen kansalainen (45 %) ilmoitti, että jokaisen täysi-ikäisen tulisi saada päättää asiasta itse, kun taas lääkäreistä tätä mieltä oli vain kahdeksan prosenttia vastaajista.
”Lääkärit katsovat, että päätös geenitestien toteuttamisesta kuuluu lähes poikkeuksetta terveydenhuollon ammattilaiselle. Näkemyksen takana on lääkärien huoli siitä, että geenitestit saattavat aiheuttaa aiheetonta murhetta. Geenitestit nähdään turhina esimerkiksi silloin, jos riskejä ei voida ennaltaehkäistä tai sairauteen ei ole tiedossa lääkettä tai hoitoja”, Tiihonen selventää.
Geenitieto kuuluu itselle – syrjiminen huolestuttaa
Sekä kansalaiset että lääkärit ovat yhtä mieltä siitä, että geenitietojen paras omistajataho on kansalainen itse. Valtaosa lääkäreistä (71 %) on sitä mieltä, että yhteiskunnan tulisi tarjota geenitesti ilmaiseksi valikoiduille potilasryhmille. Kansalaiset ovat halukkaita jopa maksamaan testistä, sillä heitä houkutti eniten vaihtoehto, jossa yhteiskunta tarjoaisi testiä pientä maksua vastaan kaikille halukkaille (34 %).
Eniten geenitesteissä kansalaisia huolestuttaa se, että testitulokset päätyisivät ulkopuolisten haltuun. Testitulosten pelätään myös voivan johtaa syrjimiseen esimerkiksi työnantajan tai vakuutusyhtiöiden toimesta. Kansalaiset pitävätkin tärkeänä, että lainsäädäntöä kehitetään siten, että kuluttaja voi halutessaan tehdä geenitestin turvallisesti ilman pelkoa tietojen joutumisesta ulkopuolisen tahon käyttöön. Myös huoli testitulosten tulkintojen luotettavuudesta hillitsee kansalaisten kiinnostusta.
”Tutkimus vahvistaa käsitystämme kansallisen ohjeistuksen tärkeydestä, jossa paneudutaan lainsäädäntökysymysten ohella eettisiin kysymyksiin, jotka geenitutkimukseen usein liittyvät”, painottaa johtaja Antti Kivelä Sitrasta.
Sitra vauhdittaa geenitiedon käyttöönottoa terveydenhuollossa rahoittamalla kokeilua, jossa selvitetään rajatun tutkimusryhmän osalta perinnöllistä riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Yhtenä tavoitteena on selvittää, miten omaa perimää koskeva tieto vaikuttaa ihmisen terveyskäyttäytymiseen. Kokeilun toteuttavat Suomen molekyylilääketieteen instituutti ja SPR:n Veripalvelu. Kokeilu alkaa keväällä 2014.
Taloustutkimus selvitti Sitran toimeksiannosta kansalaisten tietoa ja asenteita omaa perimää koskevan tiedon hyödyntämisestä ja tiedon omistamisesta. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi kansalaisten asenteita geenitestejä kohtaan, geenitesteihin liittyviä huolenaiheita ja sitä, kenelle päätös geenitestin tekemisestä kuuluu. Tutkimuksen kohdejoukkona oli valtakunnallisesti edustava otos yli 15-vuotiaista, internetiä käyttävistä suomalaisista. Vastaajamäärä oli 2071 henkilöä. Tutkimus toteutettiin joulukuussa 2013.
Lähde: STT info
Kasvistanolista hyötyä LDL-kolesterolin alentamisessa monille potilasryhmille
Euroopan Ateroskleroosiyhdistys EAS on julkaissut ensimmäisen ruokavaliota käsittelevän konsensuslausunnon kasvistanolien ja -sterolien käytöstä veren rasva-arvojen häiriöiden eli dyslipidemioiden hoidossa ja valtimotautien ehkäisyssä.
Lausunnon mukaan kasvistanolia sisältävien terveysvaikutteisten elintarvikkeiden käyttö (2 g kasvistanolia/vrk) on suositeltavaa sekä muiden suotuisien elintapamuutosten että tarvittaessa myös lääkehoidon rinnalla. Kasvistanolin käyttö pienentää veren LDL-kolesterolipitoisuutta keskimäärin 10 %.
Kasvistanolia sisältävien elintarvikkeiden käytöstä saattavat lausunnon mukaan hyötyä erityisesti ihmiset, joiden ”paha” LDL-kolesteroli on koholla, mutta joiden riski sairastua valtimotautiin on korkeintaan kohtalainen (valtimotautikuoleman vaara 10 vuoden aikana < 5%). Näillä ihmisillä valtimotautien ehkäisy pohjautuu elintapamuutoksiin. Kasvistanolin käyttöä tulee harkita myös sellaisten kolesterolilääkitystä jo käyttävien suuren vaaran potilaiden kohdalla, jotka eivät saavuta LDL-kolesterolin tavoitetasoa pelkän lääkityksen avulla.
”Veren kolesterolipitoisuuden pysyminen matalana läpi elämän edistää kiistatta valtimoterveyttä ja ehkäisee valtimotapahtumia, kuten sydäninfarkteja. Terveellinen ruokavalio ja sen osana kasvistanolia sisältävät tuotteet ovat aivan keskeinen ja suositeltava keino pitää huolta kolesterolitasosta”, toteaa konsensuspaneelin jäsen, professori emerita Helena Gylling Helsingin yliopistosta.
”Kansainväliset hoitosuositukset painottavat ruokavalion roolia valtimotautien ehkäisyssä, ja myös EAS katsoi tarpeelliseksi arvioida kasvistanolien ja -sterolien roolin osana ruokavaliohoitoa”, toteaa EAS:n tieteellisen komitean sihteeri, professori Petri Kovanen Wihurin tutkimuslaitoksesta.
· Linkki artikkeliin: Gylling H ym. Atherosclerosis 2014; 232(2): 346-360.
· Linkki European Atherosclerosis Societyn sivustolle
Tutkijat etsivät uudenlaisia keinoja sydäninfarktin, aivohalvauksen ja Parkinsonin taudin hoitoon
Sydänlihasvaurioiden ja aivosairauksien hoito voi mullistua tulevina vuosina. Uudessa suomalaisessa tutkimushankkeessa etsitään keinoja, joilla sydän ja aivot voisivat tehokkaammin paikata omia vaurioitaan. Apuna käytetään myös nanoteknologiaa.
Sekä sydämessä että aivoissa on kantasoluja, jotka tuottavat jatkuvasti uusia soluja. Uusien solujen tuotannon tahti ei kuitenkaan päätä huimaa, sillä esimerkiksi sydämen soluista uusiutuu vuosittain noin kaksi prosenttia. Pelkästään sydäninfarktin yhteydessä tuhoutuva solumäärä on moninkertainen vuosittaiseen uusiutumiseen verrattuna.
Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan vuoden alussa käynnistynyt yhteishanke etsii aivan uudenlaisia keinoja sydäninfarktin, aivohalvauksen ja Parkinsonin taudin hoitoon. Tarkoitus on kannustaa elimiä auttamaan itseään eli virkistää niiden omaa uudistumiskykyä.
”Haluamme auttaa sydänlihaksen ja aivojen omia kantasoluja tuottamaan tuhoutuneiden solujen tilalle uusia. Tähän saakka on käytetty muualta otettuja kantasoluja, mutta ne eivät tunnu oikein pysyvän elossa”, sanoo hankkeen koordinaattori, professori Heikki Ruskoaho Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnasta.
Kantasolujen toimintaa piristämällä voitaisiin päästä hoidon alkuun heti vaurion tapahduttua. Avuksi suunnitellaan suun kautta otettavia lääkkeitä, joiden vaikutus pystyttäisiin nanoteknologian keinoin kohdentamaan juuri oikeisiin kantasoluihin.
Nanoteknologiassa lääkeaineet päällystetään erilaisilla kerroksilla, jotka estävät aineiden vapautumista ennen aikojaan ja ohjaavat ne kohteeseensa.
Tutkimushankkeen tulokset aiotaan tuoda suomalaisen teollisuuden käyttöön ja uuden yritystoiminnan tueksi yhteistyössä Helsingin Innovaatiopalvelujen (HIS) kanssa.
Tekes rahoittaa tutkimusta noin 4,8 miljoonalla eurolla vuosina 2014–2016.
Lähde: Helsingin yliopiston tiedote 15.1.2014
Voiko D-vitamiini auttaa Parkinsonin tautiin sairastuneita?
Journal of Parkinson’s Disease -julkaisussa kerrotaan uusista tutkimustuloksista, joita on saatu D-vitamiinin ja Parkinsonin tautia sairastavien kognition ja mielialan välisistä yhteyksistä. Tutkimuksessa, jossa oli mukana 286 parkinsonpotilasta, todettiin korkeampien D-vitamiinipitoisuuksien olevan yhteydessä lievempiin oireisiin, parempaan kognitioon ja vähäisempään masennukseen.
Aiemmissa tutkimuksissa on keskitytty etsimään yhteyttä dementiariskin ja alhaisen D-vitamiinitason välillä. Tässä tutkimuksessa pohdittiin, onko D-vitamiinitasolla yhteyttä Parkinsonin tautiin sairastumisen riskiin ja voisiko hyvä D-vitamiinitaso vähentää myös taudin oireita.
Tutkimuksessa todettiin, että D3-vitamiinitaso oli korkeampi niillä, jotka eivät olleet dementoituneet, vaikkakaan erot eivät olleet tilastollisesti merkittäviä. Tutkijat havaitsivat myös, että ne, joiden D3-vitamiinitaso oli korkeampi, selviytyivät paremmin sanallisista sujuvuutta ja oppimista mittaavista testeistä.
Kirjoittajat huomauttavat, että tutkimuksen perusteella ei voi kuitenkaan päätellä: esim. vaikuttaako alhainen D-vitamiinitaso kognitiiviseen suorituskykyyn tai onko edennyttä tautia sairastavien kognitio heikompi vähäisestä auringolle altistumisesta ja siitä seuraavasta alhaisemmasta D-vitamiinitasosta johtuen. Tutkimuksessa ei myöskään tarkasteltu potilaiden D-vitamiinivalmisteiden käyttöä.
Alhaisen D-vitamiinitasoen tiedetään lisäävän riskiä sairastua 2. tyypin diabetekseen, MS-tautiin, verenpainetautiin, syöpään ja erilaisiin infektioihin. Parkinsonin tautiin sairastuneille ilmenee merkittävästi enemmän D-vitamiinipuutosta kuin terveillä samanikäisillä ja puutos saattaa myös altistaa Parkinsonin taudille.
Parkinsonin tauti on toiseksi yleisin neurologinen sairaus Yhdysvalloissa, jossa sitä sairastaa noin miljoona ihmistä, maailmanlaajuisesti tautiin sairastuneita on viisi miljoonaa. Taudin esiintyvyyden ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä.
Lähde: Meltwater News
Älyvaatteita tulevaisuudessa myös kuntoutukseen
Wearable technologies eli elintoimintoja mittaavat päälle pantavien tai älyvaatteiden markkinoidan ennakoidaan tuplaantuvan joka vuosi. Kuopion Technopoliksessa toimiva pienyritys Myontec on parhaillaan kaupallistamassa ensimmäistä tuotettaan, reisilihaksen toimintaa mittaavia älyshortseja. Shortsien mittalaitteen keräämä tieto siirtyy älykännykän ohjelmaan, ja tietoa voidaan jalostaa ja jakaa verkkoyhteisössä.
Samalla tavalla kuin sydämen toimintaa mittaavan sykemittarin avulla parannetaan hapenottokykyä, voidaan lihaksia mittaamalla parantaa lihaksien toimintaa, suorituskykyä ja kestävyyttä ja löytää mahdollisesti vammautumista aiheuttavia piileviä vikoja”, selittää toimitusjohtaja Pekka Tolvanen lihasmittauksen hyötyjä.
Älyshortseja markkinoidaan aluksi urheilijoille ja aktiiviliikkujille jokapäiväiseen käyttöön. Älyshortsit maksavat noin 900 euroa. Lihastoimintaa mittaavia vaatteita voidaan kuitenkin kehittää toimitusjohtaja Tolvasen mukaan muihinkin tarkoituksiin kuin urheiluun, esim. kuntouttamiseen ja Parkinsonin taudin diagnosointiin.
Materiaaliopin professori Heikki Mattila Tampereen teknillisestä yliopistosta kertoo, että päälle puettavia älymateriaaleja on kehitetty, mutta valmiita sovelluksia on aika vähän.
”Sykemittaria ollaan siirtämässä T-paitaan ja toppiin. Tulossa on myös älymateriaaleja potilasvaatteisiin samoin kuin faasimateriaaleja, joista tehty vaate viilenee tai lämpenee tarpeen mukaan”, sanoo Mattila, jonka mielestä mahdollisuuksia sovelluksille löytyy terveydenhuollosta, urheilusta, kuntoutuksesta sekä suoja- ja työvaatteista.
Lähde: Yle Uutiset
Uusi tutkimushanke työssäkäyvien antamasta läheis- ja omaishoivasta alkamassa
Suomessa runsas neljännes (28 %) työssäkäyvistä huolehtii työnsä ohella apua tarvitsevasta omaisesta tai läheisestä tämän korkean iän, sairauden tai vamman vuoksi. Etenkin omia tai puolison vanhempia hoivaavilla on muita enemmän väsymystä, stressioireita ja ajatuksia ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymisestä.
Helsingin yliopiston tutkijat selvittävät Työsuojelurahaston rahoituksella, miten työpaikan käytännöt voivat helpottaa läheishoivan ja työssäkäynnin yhteensovittamista.
”Työssäkäynti tuo läheisestä huolehtimiselle vastapainoa, joten monet haluavat pitää työpaikasta kiinni paitsi palkan myös oman psyykkisen hyvinvoinnin ja elämänhallinnan vuoksi. Kriisivaiheissa työn keventäminen ja vaikkapa osa-aikatyö voivat kuitenkin helpottaa tasapainoilua, tutkimusjohtaja Kaisa Kauppinen toteaa.
Väestön ikääntymisen myötä työssäkäynnin ja hoivan yhteensovittaminen on kasvava yhteiskunnallinen haaste. Vain noin puolet hoivaajista edes kertoo hoivavastuustaan työpaikalla, ja lain mahdollistama hoivavapaa tunnetaan huonosti.
Nyt alkavassa 1,5-vuotisessa tutkimuksessa selvitetään myös niin sanottua etähoivaa eli mahdollisuutta huolehtia läheisestä teknologian välityksellä, esimerkiksi työpaikalta käsin.
Tutkijat ottavat mielellään sähköpostitse vastaan kertomuksia työn ja hoivan yhteensovittamisesta (mia.silfver@helsinki.fi). Helsingin yliopiston tiedote 13.01.2014
Lumelääkkeillä mitattavia muutoksia aivoissa
Viimeaikaisten tutkimusten mukaan lumelääkkeet saavat aikaan mitattavissa olevia muutoksia aivoissa. Parhaiten lumehoidon vaikutukset tunnetaan kivun, masennuksen ja Parkinsonin taudin yhteydessä
Plasebolla eli lumelääkityksellä tarkoitetaan sellaista hoitotoimenpidettä tai lääkeainetta, jolla ei ole tunnettuja kemiallisia vaikutuksia.
Lääkäripäivillä Helsingin Messukeskuksessa viime perjantaina puhuneen Turun yliopiston psykiatrian klinikan professorin Hasse Karlsson mukaan uudet tutkimukset muuttavat radikaalisti käsitystä plasebosta.
”Muun muassa sellaisten potilaiden, jotka saavat kipuoireisiinsa kivunlievitystä plasebopillereistä, aivoissa aktivoituvat aivojen omat opioidijärjestelmät eli kivunlievityssysteemit, Karlsson selittää.
Karlssonin mukaan myös kaikkiin hoitoihin liittyvä potilaan odotus siitä, että hän saa avun, käynnistää plasebomekanismin ja tuo hoitoon lisäarvoa, vaikka ei oikeita lääkkeitä korvaakaan. Lääkärikoulutuksessa pitäisikin hänen mielestään paneutua nykyistä enemmän potilaan ja lääkärin väliseen hoitosuhteeseen ja sen hyödyntämiseen.
”Tiedetään, että hyvä hoitosuhde ikään kuin käynnistää plasebomekanismeja. Huono hoitosuhde, se että potilas pelkää ja kokee olonsa turvattomaksi, taas käynnistää negatiivisia plasebovaikutuksia.”
Lähde: Yle uutiset 10.1.2014
8.1.2014 Aivostimulaattori parantaa Parkinsonin tautia sairastavan ajokykyä
Parkinsonin taudin oireiden lievittämisen ohella aivoihin asennettava sähköstimulaattori voi parantaa myös parkinsonpotilaiden ajokykyä.
Saksalaistutkimuksessa Parkinsonin tautia sairastavat aivostimulaattoripotilaat tekivät ajokokeissa vain hieman enemmän ajovirheitä kuin terveet verrokit, kun pelkällä lääkehoidolla olevat potilaat pärjäsivät selvästi huonommin. Kun aivostimulaattorit laitettiin pois päältä, potilaiden ajosuoritukset heikkenivät. Mukana oli 23 aivostimulaattoria käyttävää, 21 lääkehoidossa olevaa sairastunutta ja 21 tervettä verrokkia. Osallistujien ajokykyä tutkittiin ajosimulaattorissa, ja tulokset julkaistiin Neurology-lehdessä .Tutkimus ei paljasta miksi aivojen sähköstimulaatio parantaa Parkinsonin tautia sairastavien ajokykyä, mutta mahdollisesti se johtuu sairauteen kuuluvien motoristen ongelmien vähentymisestä.
Amerikkalaisessa tutkimuksessa näyttöä liikunnan masennusta lievittävistä vaikutuksista
Ohion yliopiston lääketieteellisen keskuksen äskettäin tekemä pilottitutkimus osoitti, että liikunnalla voi hoitaa Parkinsonin tautiin liittyvää masennusta taudin varhaisessa vaiheessa.
Tutkimukseen osallistui 31 sairastavaa, joista toinen ryhmä harjoitteli tunnin ajan kolme kertaa viikossa 48 viikon ajan, toinen 24 viikkoa henkilökohtaisen valmentajan ohjauksessa.
Sairastuneet sitoutuivat hyvin harjoitusohjelmaan ja myös nauttivat siitä. Tulokset osoittivat, että pidempään harjoitelleiden masennusoireet vähenivät. Masennuksesta kärsii yli 50 prosenttia tautiin sairastuneista ja masennus voi heikentää elämänlaatua enemmän kuin motoriset oireet. Onkin tärkeää auttaa sairastuneita löytämään uusia keinoja sairautensa kanssa selviytymiseen.
Tuloksia tutkimuksesta julkaistiin LiveScience ja Parkinsonism and Related Disorders -lehdissä.
Useat E-vitamiinin muodot suojaavat muistihäiriöiltä
Iäkkäillä, joilla on korkeammat seerumin E-vitamiinitasot, on vähemmän muistihäiriöitä kuin muilla, osoitti Experimental Gerontology -lehdessä hiljattain julkaistu tutkimus. Itä-Suomen yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Karoliinisen instituutin ja Perugian yliopiston yhteistyönä toteuttaman tutkimuksen mukaan E-vitamiinin useilla eri muodoilla näyttää olevan merkitystä muistitoimintojen kannalta.
Tutkimukseen osallistui 140 yli 65-vuotiasta suomalaista, joilla ei ollut tutkimuksen alkaessa muistiongelmia. Kahdeksan vuoden seurannassa havaittiin korkeamman seerumin E-vitamiinin kokonaistason ja erityisesti gammatokoferolin, beetatokotrienolin ja kokonaistokotrienolien tason suojaavan muistihäiriöiltä. Tutkijoiden mukaan tulokset osoittavat, että koko E-vitamiiniperheellä on merkitystä muistitoiminnoille ja niiden mittaaminen kattavasti seerumista kertoo luotettavimmin, onko vitamiinitaso riittävä.
Tutkimus oli osa laajempaa CAIDE-tutkimusta, jossa selvitetään sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden yhteyttä muistisairauksiin.
Lähde: Itä-Suomen yliopiston tiedote 3.1.2013
Pohjoismainen tutkimus: harva metabolisesta oireyhtymästä kärsivä syö suositusten mukaan
Itä-Suomen yliopiston johtamassa pohjoismaisessa SYSDIET-tutkimuksessa havaittiin, että harva niistä, joilla on metabolinen oireyhtymä tai sen riskitekijöitä, syö ravitsemussuositusten mukaisesti. Valtaosa saa ruokavaliostaan liikaa suolaa ja kovaa rasvaa sekä liian vähän kuitua ja pehmeää rasvaa. Moni saa myös liian vähän D-vitamiinia. Jatkuvasti yleistyvään metaboliseen oireyhtymään liittyy kohonnut diabeteksen ja sydäntautien riski, ja riskiryhmään kuuluville olisi sairastumisen ehkäisemiseksi erityisen tärkeää syödä suositusten mukaisesti.
Food & Nutrition Research -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa pohjoismaisten ravitsemussuositusten toteutumista henkilöillä, joilla on metabolinen oireyhtymä tai sen riskitekijöitä.
Tutkijoiden mukaan suosituksista poikkeava ruokavalio on omiaan lisäämään sairastumisen riskiä, ja tulosten perusteella Pohjoismaissa tulisikin panostaa entistä enemmän ruokavalion arviointiin ja ruokavalioneuvontaan henkilöille, joilla on metabolisen oireyhtymän piirteitä.
Ravitsemussuositusten toteutumista selvitettiin SYSDIET-tutkimuksen alussa. Tutkimukseen sisältyi myös puolen vuoden mittainen ruokavaliointerventio, jossa havaittiin pohjoismaisista aineksista kootun suositusten mukaisen ruokavalion parantavan muun muassa kolesteroliarvoja ja pienentävän näin sepelvaltimotaudin riskiä. Terveellinen pohjoismainen ruokavalio myös vähensi metaboliseen oireyhtymään liittyvän tulehdustekijän määrää.
Lähde: Itä-Suomen yliopiston tiedote 3.1.2014
Terveellinen pohjoismainen ruokavalio on nyt tutkittu
Pohjoismaisista aineksista koottu terveellinen ruokavalio parantaa muun muassa kolesteroliarvoja ja pienentää näin sepelvaltimotaudin riskiä osoittaa juuri julkaistu SYSDIET-ruokavaliohoitotutkimus. Myös metaboliseen oireyhtymään liittyvän tulehdustekijän määrää vähenee ja voi pienentää elimistön hapetusstressiä. Ruokavalio paransi myös useiden tärkeiden kivennäisaineiden ja vitamiinien saantia jopa 1,5–2-kertaiseksi. Mukana 18–24 viikkoa kestäneessä tutkimuksessa oli 166 tutkittavaa, jotka noudattivat tutkimuksen ajan joko terveellistä pohjoismaista ruokavaliota tai tavanomaista ruokavaliota.
Terveellisen pohjoismaisen ruokavalion voi koostaa myös lähiruokaperiaatteella. Siinä korvataan kovaa eläin- ja maitorasvaa rypsisöljyllä ja kasviöljypohjaisella levitteellä, suositaan rasvattomia ja vähärasvaisia maitotuotteita, syödään runsaasti kotimaisia kausihedelmiä, joita eri Pohjoismaissa ovat omena, päärynä tai luumu, marjoja, kasviksia, juureksia, palkokasveja ja kaalia sekä ruista, ohraa tai kauraa täysjyväviljatuotteina päivittäin. Myös pähkinät voivat olla osa ruokavaliota. Ruokavalioon kuuluu kala ja rasvainen kala 2–3 kertaa viikossa sekä riista ja siipikarja. Punaista lihaa ja makkaraa käytetään vain kohtuudella. Koostumukseltaan ruokavalio muistuttaa välimerellistä ruokavaliota, mutta sen koostamiseksi ei tarvitse lähteä merta edemmäksi. Suomessa siitä voidaan käyttää myös Itämeren ruokavalio -nimikettä.
Lähde: Itä-Suomen yliopiston tiedote
Tutkimus on julkaistu Journal of Internal Medicinen verkkosivuilla osoitteessa http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/joim.12044/full
Kehitteillä uusi lääke Parkinsonin taudin hoitoon
UCB lisensoi maailmanlaajuiset oikeudet Biotien totsadenanttiin
UCB on lisensoinut maailmanlaajuiset yksinoikeudet Biotien totsadenanttiin (SYN115). Totsadenantti on selektiivinen adenosiini 2a -reseptorisalpaaja, jota kehitetään Parkinsonin taudin hoitoon.
"UCB on vahvasti sitoutunut parantamaan Parkinsonin taudista kärsivien potilaiden elämänlaatua, ja UCB:n Neupro(R), ihon kautta annosteltava dopamiiniagonisti, on jo nyt käytettävissä Parkinsonin taudin oireenmukaiseen hoitoon sairauden kaikissa vaiheissa", sanoi UCB:n Chief Medical Officer and Executive Vice President, professori Iris Loew-Friedrich. "Biotie on meille arvokas kumppani, ja päätöksemme lisensoida totsadenantti perustuu äskettäin raportoiduille myönteisille Faasi 2b -tutkimuksen tuloksille.”
Totadentin tehoa ja turvallisuutta lisälääkkeenä potilailla, joilla levodopahoidon teho on riittämätön, tutkittiin äskettäin valmistuneessa Faasi 2b tutkimuksessa. Tutkimuksen tulokset tullaan esittämään tarkemmin lääketieteellisissä kokouksissa ja julkaisuissa. Potilasrekrytoinnin Faasi 3 ohjelmaan arvioidaan käynnistyvän vuoden 2015 alkupuoliskolla.
Biotie ja UCB tulevat tekemään yhteistyötä kliinisen kehityksen jatkuessa, ja UCB tulee olemaan vastuussa totsadenantin valmistuksesta ja kaupallistamisesta.
"Olemme innoissamme mahdollisuudesta jatkaa totsadenantin kehitystyötä yhdessä UCB:n kanssa", sanoi Biotien toimitusjohtaja Timo Veromaa. "On erittäin rohkaisevaa, että UCB osoittaa meihin totsadenantin kehitystyössä tällaista luottamusta ja tarjoaa meille työn valmiiksi saattamiseen erittäin merkittävät taloudelliset lisäresurssit."
Michael J. Foxin säätiöltä 125 000 dollaria suomalaistutkimukseen
Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutin tutkijat ovat saaneet Parkinsonin taudin tutkimukseen apurahan Michael J. Foxin perustamalta säätiöltä. Tutkimuksessa pyritään hermokasvutekijän avulla estämään dopamiinivälitteisten hermosolujen kuolema.
Parkinsonin tautiin liittyy aivojen dopamiinivälitteisten hermosolujen tuhoutuminen. Solujen kuolemaan on osallisena solujen sisälle kasautuva alfasynukleiini-proteiini. Alfasynukleiinia koodaavassa geenissä on virheitä myös Parkinsonin taudin perinnöllisissä muodoissa.
Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa on löydetty CDNF-hermokasvutekijä, joka saattaa estää alfasynukleiinin aiheuttamaa hermosolujen kuolemaa. Parkinsonin taudin tutkimusta edistävä Michael J. Fox Foundation for Parkinson’s Research on myöntänyt akatemiaprofessori Mart Saarman tutkimusryhmälle 125 000 dollarin apurahan ryhmän löytämän hermokasvutekijän vaikutuksien testaamista varten.
”Aiemmin ryhmässämme on tutkittu toista hermokasvutekijää, GDNF:ää. Se ei kuitenkaan ei ole toiminut dopamiinivälitteisissä hermosoluissa, joissa on alfasynukleiinikasaumia. Nyt tarkasteltavan CDNF-hermokasvutekijän vaikutusten oletetaan olevan erilaiset, sillä sen mekanismikin on täysin toisenlainen”, sanoo tutkimustiimin johtaja Mikko Airavaara.
CDNF kuuluu hermokasvutekijäperheeseen, jonka mekanismi näyttää liittyvän solun sisällä olevan endoplasmakalvoston stressiin ja proteiinien laskostumiseen.
”Parkinsonin taudin kannalta tällä voi olla merkitystä kahdestakin syystä. Aivorungosta aivojen tyvitumakkeisiin nouseva dopamiinirata on herkkä endoplasmakalvoston stressille. Toisaalta alfasynukleiinin tiedetään aiheuttavan saman kalvoston stressiä”, Airavaara pohtii. Parkinsonin tautiin liittyy aivojen dopamiinivälitteisten hermosolujen tuhoutuminen. Solujen kuolemaan on osallisena solujen sisälle kasautuva alfasynukleiini-proteiini. Alfasynukleiinia koodaavassa geenissä on virheitä myös Parkinsonin taudin perinnöllisissä muodoissa.
Lähde: Helsingin yliopiston tiedotus
Akatemiaprofessori Mart Saarman johtama tutkimusryhmä on löytänyt CDNF-hermokasvutekijän, joka saattaa estää alfasynukleiinin aiheuttamaa hermosolujen kuolemaa. Apurahan turvin ryhmä pystyy testaamaan CDNF:n vaikutuksia.
.
Michael J. Fox Foundation for Parkinson’s Research -säätiö on nimetty Hollywood-näyttelijä Michael J. Foxin mukaan. Fox on tukenut Parkinson-taudin tutkimusta siitä lähtien, kun hänen diagnosoitiin sairastavan tautia.
Säätiö on tukenut Saarman johtamaa Parkinson-tutkimusta aiemminkin.
Liikunta hyväksi Parkinsonin tautia sairastaville
Uusi tutkimus antaa varmaa näyttöä siitä, että liikunta on hyväksi Parkinsonin tautia sairastaville.
Tutkijat havaitsivat liikuntaharjoitusten – askeltamisen juoksumatolla, venyttelyn ja lihasvoimaharjoittelu – parantavan Parkinsonin tautia sairastavien kuntoa, kävelynopeutta ja lihasvoimaa.
Tutkimus, joka on julkaistu JAMA:n (The Journal of the American Medical Association) nettijulkaisuna vahvistaa näkemystä siitä, että lääkityksen ja kirurgisten hoitojen ohella liikunta tarjoaa sairastuneille mahdollisuuden osallistua aktiivisesti oman sairauden hoitoon.
”Nykyiset lääkehoidot eivät useinkaan riitä ylläpitämään kävelykykyä tai säilyttämään liikkuvuutta sairauden edetessä. Liikkuvuuden ja toimintakyvyn parantaminen liikunnan avulla kiinnostaakin entistä enemmän”, sanovat tutkimuksen tekijät.
Satunnaistetussa kliinisessä tutkimuksessa vertailtiin, miten kolme erilaista harjoitusta paransi Parkinsonin tautia sairastavien kuntoa, askelnopeutta ja voimaa.
Tutkimuksessa oli mukana 67 Parkinsonin tautia sairastavaa, jotka oli jaettu kolmeen harjoitteluryhmään: 1) kovemmalla sykkeellä askeltavat, 2)matalammalla sykkeellä askeltavat, 3)venyttely- ja lihasvoimaharjoituksia tekevät. Sairastavat tekivät harjoituksia kolme kertaa viikossa kolmen kuukauden ajan. Tutkijat havaitsivat, että kaikki kolme harjoitusryhmää hyötyivät harjoittelusta.
Parhaimmat tulokset saatiin askellusryhmässä, jossa sekä korkealla että matalla sykkeellä tehdyt harjoitukset paransivat sydän- ja verisuoniterveyttä.
Kaikki kolme harjoitustapaa paransivat tuloksia 6 minuutin kävelyssä: matalasykkeinen askeltaminen (parannusta 12 prosenttia, venyttely ja lihasvoimaharjoittelu (9 prosenttia parannusta) ja korkeasykkeinen harjoittelu juoksumatolla (parannusta 6 prosenttia).
Sydän- ja verisuoniterveyttä paransivat molemmat juoksumattoharjoitukset ja venyttely ja lihaskuntoharjoittelu lihasvoimaa (16 prosentin parannus).
Tutkimuksen rahoitti Michael J. Fox säätiö.
http://www.brudirect.com/index.php/Health/exercise-improves-function-in-parkinsons-disease.html
Aivojen harjoittaminen voi auttaa Parkinsonin tautia sairastavan arjesta selviytymistä
Parkinsonin tautia sairastavan Vincent Vonon, 76, elämä ei aina ole helppoa. Vono luopui viime vuonna ajokortistaan kun motoriset taidot hidastuivat. Ruokaa hän tekee harvoin, koska siivoaminen jälkeenpäin uuvuttaa häntä liikaa. Jopa lyhyt kävely pienessä asunnossa on joinakin päivinä hänelle saavutus. Vono kokeekin taudin rajoittavan itsenäisyyttään ja kokemusta normaalista elämästä.
Maalaaminen on ainoa asia, joka on Vonolle edelleen helppoa. Kun hän istuu olohuoneessaan maalaustelineensä eteen ja maalaa tuntikausia esim muotokuvia lapsenlapsistaan, hän unohtaa hetkeksi sairautensa.
”Maalaaminen täyttää aukon”, hän sanoo. ”Se pyyhkii pois kaiken roskan aivoistani.”
Vono sanoo, että hänen ruumillaan näyttää olevan oma taho. ”Käteni ja jalkani liikkuvat eri suuntaan kuin itse haluan tai sitten vaivaa vapina. Näyttää siltä, että ruumiini tietää tunteeni ja muutokset toimintakyvyssäni johtuvat mielialastani.”
Sen, että kaikki ei ole kunnossa Vono huomasi v. 2007. Hän oli juuri muuttanut Marylandiin (Yhdysvallat) lähemmäs poikaansa ja suri yhä vuosi aikaisemmin aivokasvaimeen kuollutta vaimoaan. Vonon vapina alkoi ruumiin vasemmalta puolelta. Kätensä vapinan hän huomasi autoa ajaessaan. ”Ja sitten jalkanikin alkoivat tanssia”, Vono kertoo.
Kun lääkäri päätyi Parkinson-diagnoosiin, oli Vono samanaikaisesti peloissaan, sekaisin ja vihainen. Oireet ovat lisääntyneet lääkityksestä huolimatta. Pari vuotta sitten Vono muutti hoitokotiin, jossa voi saada apua, koska ei enää pystynyt huolehtimaan itsestään; ottamaan lääkkeitään säännöllisesti tai syömään terveellisesti.
Parvekkeelleen Vono asetti maalaustelineen säilyttääkseen jotain entisestä elämässään. Hän istuu ulkona tuntikausia maalaten maisemia tai esim. kuvitteelllisia pöytäliinoja ajelehtimassa ilmassa.
Hoitokohdin johtaja huomasi välittömästi uuden asukkaansa lahjat ja pani Vonon työt näytteille hoitokodin yleisiin tiloihin. Maalaaminen helpottaa Vonoa ja hänen oireensa häviävät maalatessa.
Neurologisiin sairauksiin erikoistunut läääkäri Liana Rosenthal sanoo aivojen harjoittamisen voivan auttaa Parkinsonin tautia sairastavia selviytymään sairautensa kanssa. ”Sitä, mitä aivoissa tapahtuu, ei tiedetä tarkalleen, mutta aivojen aktiivinen käyttäminen voi parantaa motorisia taitoja ja parantaa elämänlaatua”, sanoo Rosenthal.
http://www.baltimoresun.com/health/bs-hs-parkinson-art-20121107,0,1096804.story
Juoksutapahtuma Huntingtonin taudin hyväksi
Times-lehti kertoi viime viikolla pitkän matkan juoksua harrastavasta Terri Biloskista, joka juoksi 100 mailia kerätäkseen rahaa Kanadan Huntington-liitolle ja lisätäkseen tietoisuutta taudista Maailman juoksupäivänä 10. marraskuuta.
”Suvussani on Huntington. Isoäitini menehtyi siihen ja äitini sairastaa varhaisvaihetta. Haluan tehdä kaikkeni lisätäkseni tietoisuuttaa ja kerätäkseni varoja taudin hyväksi tehtävään työhön. Idean tähän sain juostessani 24 tunnin juoksua ja olen sen jälkeen halunnut juosta 100 mailia (161 km). Ajattelin, että miksi en tekisi sitä jonkun hyvän asian puolesta”, Biloski sanoi.
Tapahtumaa suunnitellessaan Biloski kokoontui yhteen vapaaehtoisten ystäviensä kanssa pohdittuaan asiaan ensin omassa juoksuryhmässään. Ajatus levisi sitten muihinkin kuntoiluryhmiin.
Biloskin tavoitteena on kerätä 5000 dollaria Huntingtonin taudin hyväksi tehtävään työhön. Juoksutapahtumaa Biloski mainosti www.runforyourlifecanada.com –sivuilla, joilla olevan linkin kautta ihmiset ovat voineet tehdä lahjoituksia.
Parkinsonin tautia sairastava Alex Flyn kerää varoja taudin hyväksi juoksemalla 40 päivää
Parkinsonin tautia sairastava ja yksi Britannian johtava amatööri-superurheilija Alex Flynn, 40, on hiljattain palannut 3500 mailin ultra-juoksultaan, jonka tarkoituksena on kerätä 1,5 miljoonaa dollaria Parkinsonin taudin tutkimukseen.
.
Vain kuukausi Yhdysvalloissa juoksemansa matkan jälkeen Alex on osallistumassa yhteen maailman suurimmista seikkailuista nimeltään Phileas Foggin ”Ympäri maailman 80 päivässä”.
Syytä päätökseensä juosta 40 päivässä maailman ympäri naimisissa oleva kolmen lapsen isä Alex kommentoi: ”Neljä vuotta sitten toimin yritysjuristina ja sitten minulla diagnosoitiin Parkinsonin tauti. Sillä hetkellä päätin viettää lopun elämääni keräämällä rahaa ja lisäämällä tietoisuutta tästä taudista. Päällimmäisenä toiveena tietysti lopulta parannuskeinon löytäminen tähän tautiin.”
Alex toivoo juoksevansa marraskuun 2012 ja helmikuun 2013 välissä juoksun, joka alkaa Ateenasta jatkuen Shangaihin ja päättyen Dubaihin.
"Olen tähän mennessä juossut, kävellyt, kiivennyt ja pyöräillyt yli yhdeksän miljoonaa metriä, joten olen melkein tavoitteessani. Mutta lahjoituksia tarvitaan enemmän, sillä minun tavoitteeni on 1 miljoonaa dollaria. Teen tämän kaikkien sairastavien ja tulevienkin sukupolvien hyväksi.”
Lisätietoa Alexista: http://www.alexflynn.co.uk, www.facebook.com/10MillionMetres
Tietoa juoksuista, joihin Alex on sitoutunut: http://www.athensclassicmarathon.gr/
http://www.centurionrunning.com/piece-of-string-fun-run
http://www.shmarathon.com/en/home.php
http://www.dubaimarathon.org
Päivittäinen monivitamiinien käyttö saattaa pienentää miesten syöpäriskiä
Päivittäinen monivitamiinin nauttiminen saattaa pienentää miesten syöpäriskiä. Tämä käy ilmi Physicians’ Health Study II -tutkimuksessa, jonka tulokset julkaistiin 17.10. American Association for Cancer Research -järjestön konferenssissa Yhdysvalloissa ja samanaikaisesti Journal of American Medical Associationissa. Lue lisää:
Päivittäinen monivitamiinien käyttö saattaa pienentää miesten syöpäriskiä pdf
Liikunta ehkäisee pitkäaikaissairauksia ja lisää psyykkistä hyvinvointia. Lue lisää:
UKK-insituutin TERVEYSLIIKUNTAUUTISIA pdf
Kahvia ja kofeiinia runsaasti nauttivien tiedetään säästyvän Parkinsonin taudilta tavanomaista todennäköisemmin
Nyt Neurology-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa on Uutispalvelu Duodecimin mukaan saatu viitteitä siitä, että parin kahvikupposen nauttiminen päivittäin voi lievittää myös Parkinsonin tautiin kuuluvia liikeoireita.
Parkinsonin tauti on parantumaton tuntemattomasta syystä johtuva hermostollinen sairaus, jonka oireita ovat muun muassa väsymys, vapina, liikejäykkyys ja liikkeiden hidastuminen.
Pohjoisamerikkalaisessa tutkimuksessa 61 parkinsonpotilasta, joiden sairauden oirekuvassa oli väsymystä ja liikkumisvaikeuksia, satunnaistettiin saamaan joko lume- tai kofeiinitabletteja. Ensimmäisen kolmen viikon aikana kofeiiniannos oli 100 mg kahdesti päivässä, ja tätä seuraavan kolmen viikon ajan 200 milligrammaa kahdesti päivässä. Kofeiiniannokset vastasivat 2–4 kahvikupillista.
Kuuden viikon jälkeen kofeiinitabletteja saaneiden hidasliikkeisyys ja liikejäykkyys olivat hiukan helpottaneet lumeryhmäläisiin verrattuna. Erot ryhmien välillä olivat kuitenkin vaatimattomia. Kofeiini ei helpottanut parkinsonpotilaiden päiväväsymystä, elämänlaatua, masennusta tai unenlaatua.
Tutkijoiden mukaan tuloksiin tulee suhtautua varauksella, sillä tutkimusaika oli lyhyt ja kofeiinin hyödyt saattavat lievittyä pidemmässä seurannassa. Saman lehden pääkirjoituksessa todetaan, ettei näyttö ole vielä riittävä, jotta kofeiinia voisi suositella Parkinsonin taudin oireiden hoitoon.
http://www.verkkouutiset.fi/index.php/tiede/985-tiede/106108-kahvi-voi-hiukan-lieventaa-parkinson-potilaiden-oireita
Askel kohti Parkinsonin taudin veritestiä
Parkinsonin taudissa ja sen kaltaisissa sairauksissa alfa-synukleiini-proteiini muuttuu haitallisesti. Tähän mennessä ei ole ollut vasta-ainetta, jolla voitaisiin havainnollistaa alfa-synukleiinin muutoksia.
Gabor G Kovacsin johtama kansainvälinen asiantuntijaryhmä MedUnin kliinisen neurologian instituutista on löytänyt uuden vasta-aineen, jolla tämä voidaan osoittaa.
”Se avaa uusia mahdollisuuksia kehittää parkinsonismin diagnostinen testi. Tämä uusi vasta-aine auttaa meitä löytämään sairautta aiheuttavan rakenteen esim. verestä tai aivoselkäydinnesteestä. ”Kliinisiin tutkimuksiin on osallistunut 200 potilasta ja ensimmäiset lopulliset tulokset ovat odotettavissa tämän vuoden lopussa.”
Testit toteutetaan yhteistyössä yliopiston neurologian osaston kanssa ja tarkoituksena on määritellä, missä määrin uutta vasta-ainetta voidaan käyttää varhaisena diagnostisena välineenä tilanteen määrittelemiseksi ja hoitamiseksi tehokkaammin.
Tautiin liittyvää alfa-synukleiinia, jossa on sama primaarirakenne kuin vastaavassa terveessä proteiinissa, ei ole tähän mennessä voitu erottaa. Uusi monoklonaalinen (yhden solukloonin valmistama) vasta-aine, jonka tutkijat UeUnissa Wienissä ovat kehittäneet yhdessä saksalaisen biotekniikan yritys Roboscreenin kanssa, auttaa havaitsemaan proteiinissa osan, joka johtaa rakenteellisiin muutoksiin.
Tulokset tutkimuksesta on julkaistu Acta Neuropathologica -lehdessä.
”Vielä on mahdotonta sanoa, voidaanko Parkinsonin tauti diagnosoida verikokeella tällä menetelmällä, mutta löytö on varmasti merkittävä askel tähän suuntaan”, Kovacs sanoo. Teoreettisesti pitäisi olla mahdollista diagnosoida Parkinsonin tauti 5–8 vuotta ennen sen kehittymistä.
http://www.aurmoth.blogspot.fi/2012/07/a-step-towards-blood-test.for-parkinsons.html?utm_source=feedburner_medium=fees&utm_campaign=Feed:+…
Biotie kehittää Parkinsonin taudin hoitoon uutta tuotetta, SYN115 (totsedenantti)
Biotie kehittää Parkinsonin taudin hoitoon SYN 115 -tuotetta, joka on suun kautta annosteltava adenosiinin A2a-reseptorisalpaaja. Sitä kehitetään aluksi Parkinsonin taudin hoitoon, mutta sillä voi olla käyttöä myös muissa keskushermostosairauksissa.
Adesoniinin A2a-reseptoreita ilmentyy runsaasti striatumissa ja nykytiedon valossa niiden aktiivuus säätelee olennaisesti motorisia toimintoja. SYN115 salpaa valikoivasti A2a-reseptorin estäen endogeenisen (sisäsyntyisen) adenosiinin sitoutumisen reseptoriin, mikä johtaa dopamiinin D2-välitteisen vaikutuksen voimistumiseen ja glutamaatin mGlu5-välitteisen vaikutuksen estymiseen. Tähän perustuen Parkinsonin tautia sairastavan motorinen toimintakyky palautuu ilman kiusallisten pakkoliikkeiden ilmaantumista. SYN 115:aa voidaan käyttää Parkinson taudin motoristen ja muiden oireiden hoitoon sekä yksinään että levododpaan tai dopamiiniagonisteihin yhdistettynäkin.
SYN115:lla saattaa olla myös neuroprotektiivista vaikutusta, joten se saattaa hidastaa dopamiinia tuottavien hermosolujen häviämistä ja vaikuttaa Parkinsonin taudin etenemiseen.
Kliinisten tutkimusten tilanne
SYN115:llä on tehty Faasi I kerta-annostutkimus, kaksi Faasi 1 toistoannostutkimusta ja Faasi 2a tutkimus levodopahoidossa olevilla, lievää tai kohtalaisen vaikeaa Parkinsonin tautia sairastavilla potilailla. Yhteensä 127 tervettä vapaaehtoista ja Parkinsonin tautia sairastavaa potilasta on saanut SYN115:aa. Tutkitut annostasot ovat olleet 5–480 mg päivässä annosteltuna kerran tai kahdesti päivässä, ja hoidon kesto pisimmillään 28 päivää.
Näissä kliinisissä kokeissa SYN115 oli turvallinen ja hyvin siedetty. Faasi 2a tutkimuksessa SYN115:n vaikutusta tutkittiin aivojen funktionaalista magneettikuvausta (fMRI) käyttäen. SYN115:n havaittiin pääsevän aivoihin ja muokkaavan motorisiin ja kognitiivisiin toimintoihin liittyvien alueitten toiminnallista aktiivisuutta. Myös motorista toimintaa ja kognitiota mittaavien kliinisten arviointien tulokset paranivat SYN115:llä hoidettaessa.
Huhtikuussa 2011 Biotie aloitti satunnaistetun, kaksoissokkoutetun ja lumekontrolloidun Faasi 2b tutkimuksen, jossa verrataan neljää eri SYN115-annostasoa lumelääkkeeseen levodopahoidon lisälääkkeenä. Tutkimukseen osallistuu 400 Parkinsonin tautia sairastavaa potilasta, joilla levodopa-annoksen vaikutuksen kesto on riittämätön ja taudin oireet palaavat (ns. Off-tila) ennen seuraavaa annosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää SYN115:n tehoa ja turvallisuutta käyttäen päävastemuuttujana keskimääräistä aikaa Off-tilassa 12 viikon lääkehoidon aikana. Tutkimuksessa arvioidaan myös SYN115:n vaikutuksia motoristen oireiden vaikeuteen, pakkoliikkeisiin ja ei-motorisiin oireisiin. Tämän tutkimuksen potilasrekrytointi saatiin päätökseen heinäkuussa 2012.
Kumppanuus UCB Pharman kanssa
Biotie vastaa yhdisteen Faasi 2 kehityksestä ja on myöntänyt UCB Pharmalle maailmanlaajuisen lisenssin SYN115:n kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi näiden tutkimusten valmistumisen jälkeen. UCB Pharma vastaa Faasi 3 tutkimuksista ja tuotteen kaupallistamisesta. UCB Pharman neurologiasta ja erityisesti Parkinsonin taudista kertyneen kokemuksen uskotaan varmistavan SYN115:n menestyksekkään kehittämisen ja kaupallisten mahdollisuuksien täyden hyödyntämisen.
Biotie on lisensoinut SYN115:n Rochelta vuoden 2007 alkupuolella.
http://www.biotie.com/fi/tutkimus_ja_tuotekehitys/keskushermostosairaudet/syn115
Naururypyt, harmaa tukka ja Parkinsonin tauti: Stressaava työ voi tehdä sinusta vanhan ja sairaan ennen aikoja
Suomalaisten tutkijoiden uusi tutkimus on vahvistanut sen, minkä monet meistä ovat tienneet jo vuosia: stressaava työ ikäännyttää ihmisen nopeammin.
Tutkimusta telomeerien pituuden yhteydestä stressiin johtanut Kirsi Ahola toteaa, että ihmisillä, jotka kärsivät eninten stressistä, on myös lyhyemmät telomeerit.
Kromosomien päissä olevien telomeerit lyhenevät aina solun jakautuessa. Mitä nopeammin telomeerit lyhenevät, sitä vähemmän soluilla on elinaikaa jäljellä. Telomeerien ikää lyhentävät ikä, hapettuminen ja kemialliset hyökkäykset. Kun telomeerit lyhenevät kriittisesti, solu kuolee. Jotkut soluista eivät kuole, vaan aiheuttavat vahinkoa toimiessaan geneettisesti virheellisesti.
Osana tutkimusta Ahola ja hänen tiiminsä analysoivat 30–64-vuotiaiden ihmisten verisolujen leukosyyttejä, jotka ovat tärkeitä immuunivasteen toiminnassa.
He havaitsivat, että työntekijöilla, jotka olivat kokeneet työstään johtuvaa vaikeaa uupumusta oli huomattavasti lyhyemmät leukosyyttien telomeerit kuin stressittömillä kollegoilla.
Näyttää siltä, että lopen uupuneilla on kysymys paljon vakavammasta kuin rypyistä ja harmaantumisesta. Telomeerien lyheneminen on yhdistetty Parkinsonin tautiin, tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä syöpään.
Jatkuvat ahdistus työssä voikin tehdä siis ihmisestä vanhan ennen aikojaan ja altistaa ikääntymiseen liittyville sairauksille.
Aholan mukaan krooninen työstressi voikin olla terveysriski, joka olisi estettävä.
Stressin ja telomeerien suhdetta tutkiva Kalifornian yliopiston tutkija O’Donovan sanoo, ettei tiede pysty vielä antamaan selkeitä vastauksia telomeerien pituuden, stressin, ikääntymisen ja sairauksien välisestä yhteydestä.
http://www.dailymail.co.uk.../Crows-feet-grey-hair-Parkinsons-How-stressful-job-making-Old-SICK-time.html
Parkinsonin tauti 17-vuotiaana
Richelle Fowler, 23, Adelaide, Etelä-Australia
”Kompastuin varpaisiini, törmäilin, putosin usein ja minulla oli aina ruhjeita. Ollessamme koulun retkellä äitini piti tulla hakemaan minut. Opettaja sanoi äidilleni, että kaikki ei ole kohdallani kunnossa, vaan minut pitää vielä lääkäriin.
Kävelemisessä minulla on ollut aina ongelmia ja olen raahannut jalkojani. Muut lapset ovat kiusanneet minua siitä.
Kotona olen herännyt yöllä tuskallisiin lihaskramppeihin ja vanhemmat ovat vuorotellen hieroneet jalkojani.
Olin käynyt useiden lääkäreiden luona, mutta kukaan ei tiennyt, mikä on vikana.
Lopulta 12-vuotiaana minulla todettiin dopaherkkä dystonia ja dopamiinin puute aivoissa.
Äitini selitti minulle, että dopamiinin puutteesta johtuen viestit aivoistani eivät kulkeudu riittävän hyvin ja siksi jalkani eivät toimi kunnolla. Aloitin lääkityksen ja muutamien viikkojen kuluttua krampit hävisivät ja kävelin paremmin. Tunsin oloni varmaksi ja liityin jopa koripallojoukkueeseen.
Mutta sitten murrosikä iski. Se oli taistelua kehoni muutosten ja lääkitystasapainon kanssa.
Äitini yritti pitää mielialaani hyvänä ja sanoi, että olen fyysisesti erilainen mutta se ei tee minusta yhtään merkityksettömämpää persoonana.
17-vuotiaana tapasin Andyn ja rakastuin. Kun ihmiset eräänä päivänä ostoskeskuksessa tuijottivat minua, Andy sanoi, että hänen täytyy lähteä ihmisten tuijotuksen vuoksi. Sanoin, ettei hän välittäisi, mutta Andy välitti.
Kuukausi ennen kun täytin 18 käteni alkoivat vapista ja minulla oli vaikeuksia kirjoittaa. Tapaisin uuden neurologin, joka kyseenalaisti dopaherkkä dystonia -diagnoosini ja sanoi olevansa 90-prosenttisen varma siitä, että minulla on varhaisella iällä alkava Parkinsonin tauti.
Olin järkyttynyt enkä muistanut paljoakaan tapaamisesta. Äiti johdatti minut ulos ja osti minulle pirtelön. Kysyin äidiltäni, tuleeko minusta kuin Muhammad Ali.
Äiti rauhoitti minua ja ottaa selkoa sairaudesta. Saimme tietää, että Parkinsonin tautiin sairastuminen minun iässäni on hyvin harvinaista. Michael J Foxin kirjan lukeminen lohdutti minua ja paljon tukea Etelä-Australian Parkinsonin tautia sairastavilta. Vähitellen aloin tulla toimeen sairauteni kanssa.
Yhtenä yönä pubissa eräs kaveri hymyili minulle. Minä virnistin takaisin. Hän alkoi tanssia kanatanssia. Sen hän sanoi tekevänsä saadakseen minut hymyilemään. Pian Jamesista, 27, ja minusta tuli pari.
Varoitin Jamesia taudistani ja kerroin päätyväni todennäköisesti pyörätuoliin. Sanoin, että hän voisi lähteä vielä kun voisi, sillä en halunnut antaa hänelle mitään sellaista, mitä hänen olisi liian vaikeaa jakaa kanssani.
James ei kuunnellut, vaan sanoi, ettei hän nähnyt minussa vammaisuuttani eikä välittänyt siitä. Sen sijaan hän sanoi rakastavansa minua.
Neljä kuukautta myöhemmin olimme kihloissa. Käytin rollaattoria mutta olin päättänyt kävellä käytävää pitkin suurena päivänäni. Aloitin intensiivisen fysioterapian ja harjoittelin kävelemistä ilman apuja. James tuli mukaani ja opettelimme tanssimaan.
Häissäni kävelin käytävää pitkin ja kun tanssimme valssia tuntui uskomattomalta, että hallitsin täysin itseni.
Parkinsonin taudin kanssa eläminen on jokapäiväistä taistelua. Suunnittelen elämääni sen pohjalta, että minulla on tämä sairaus ja se todennäköisesti etenee. En hukkaa elämässäni yhtään mahdollisuutta.
Vaikka Parkinsonin tauti on ainoastaan osa minua, se on myös muuttanut minua. En haluaisi olla erilainen ihminen kuin mitä olisin, jos minulla ei olisi tautia. Olen kasvanut pitämään itsestäni sellaisena ihmisenä kuin olen.
Mietin päivittäin mahdollisia uusia oireita, mutta olen valmis kohtaamaan jokaisen muutoksen. Tauti ei voita minua.
Nimet jutussa on muutettu.
http://www.thatslife.com.au/Article/Real-Life/Real-Life-Stories/Diagnosed-with-Parkinsons-at-17