Uutisia 12.1.2015


Biotien Parkinson-lääke potilastutkimusvaiheeseen

Biotie on aloittanut faasi 2A -tutkimuksen SYN-120-lääkekandinaatilllaan. Tutkimuksessa selvitetään lääkkeen turvallisuutta ja tehoa Parkinsonin tautiin liittyvän dementian hoidossa.
Michael J. Foxin säätiön rahoittamaan SYNAPSE-tutkimukseen, joka on lumekontrolloitu kaksoissokkotutkimus. Tähän monikeskustutkimukseen, joka tehdään noin kahdessatoista yhdysvaltalaisessa Parkinsonin taudin kognitiivisten oireiden hoitoon erikoistuneessa yksikössä,  osallistuu 80 Parkinsonin tautiin liittyvää dementiaa sairastavaa potilasta. Potilaat satunnaistetaan 1:1 suhteessa saamaan joko aktiivista lääkettä tai vaikuttamatonta lumelääkettä. Tutkimuslääke annostellaan kerran päivässä, ja lääkehoidon kesto on 16 viikkoa. Turvallisuus- ja siedettävyysarvioinnin lisäksi tutkimuksen päätavoitteena on selvittää, parantaako SYN120 potilaiden kognitiivista suorituskykyä. 
Tutkimuksen tekemisestä vastaa Parkinson Study Group (PSG). Biotie ja PSG vastaavat yhdessä tutkimuksen suunnittelusta ja toteutuksesta, ja sen päätulosten odotetaan olevan saatavilla vuoden 2016 jälkimmäisellä puoliskolla. Biotiellä on SYN120:een täydet oikeudet, ja se on oikeutettu käyttämään tästä tutkimuksesta saatavia tietoja ja tuloksia tulevaisuudessa mahdollisesti tehtävissä myyntilupahakemuksissa.
Lähde: Biotien tiedote

Parkinsonin taudin parantamiseksi etsitään hermokasvutekijää muistuttavia pienmolekyylejä

Helsingin yliopiston tutkijoiden tavoitteena on kehittää suun kautta otettava lääke, joka suojaisi Parkinsonin taudissa tuhoutuvia dopamiinihermosoluja ja estäisi niiden rappeutumisen.

Parkinsonin taudissa keskiaivojen mustatumakkeen dopamiinia tuottavat hermosolut tuhoutuvat vähitellen. Nykyisin sairastuneiden aivojen dopapamiiniaktiivisuutta pyritään lisämään lääkehoitojen avulla, mutta hermovaurion edetessä niistä saatava hyöty on vähäinen.
Viime vuosina Parkinsonin taudin tutkijoiden mielenkiinto on kohdistunut hermokasvutekijöihin, joiden avulla taudin kulkua voitaisiin hidastaa ja vaurioituneiden solujen toimintaa jopa elvyttää. Gliasolulinjaperäinen hermokasvutekijä, GDNF, on yksi lupaava hermokasvutekijä, jonka on todettu parantavan parkinsonpotilaiden tilaa merkittävästi. Haittavaikutusten ja huonon aivokudokseen leviämisen takia kliiniset kokeet on kuitenkin keskeytetty.
Professori Mart Saarma ja tutkijatohtorit Yulia Sidorova ja Merja Voutilainen Biotekniikan instituutista ovat seuloneet esiin useita GDNF-hermokasvutekijää muistuttavia molekyylejä, joista voi tulevaisuudessa olla apua Parkinsonin taudin parantamisessa. 

”Haluamme kehittää suun kautta annettavia pieniä molekyylejä, jotka toimivat samaan tapaan kuin GDNF-hermokasvutekijä. GDNF:äähän ei sellaisenaan voi käyttää lääkkeenä, sillä se liukenee huonosti, eikä se läpäise veri–aivo-estettä. Haluamme siis luoda molekyylejä, jotka tukevat paremmin Parkinsonin taudissa vaurioituneita hermosoluja potilaiden aivoissa”, Mart Saarma toteaa.

Ryhmä on jo tunnistanut useita lupaavia molekyylejä, joista yhden on jo todettu edistävän dopaminergisten neuronien selviytymistä laboratorio-oloissa. Toinen molekyyli, jota ei vielä ole kokeiltu samaan tarkoitukseen, pystyi kokeissa stimuloimaan aistinhermosolujen ulokkeiden kasvua paremmin kuin GDNF-perheeseen kuuluva artemiini. Kumpaakin molekyyliä kokeillaan seuraavaksi myös Parkinsonin taudin eläinmallissa.

Tutkijat ovat saaneet projektiinsa kahdeksan kuukauden ajaksi yli 44 000 euron suuruisen rahoituksen. Apuraha on ensimmäinen brittiläisen Parkinson's UK -säätiön suomalaiseen tutkimukseen lahjoittama.
Lähde: Helsingin yliopiston tiedote

Voiko liikunta vähentää Parkinsonin taudin riskiä?

Tieteellisessä Brain-lehdessä kerrotaan Ruotsin Karoliinisen instituutin tutkimuksesta, jossa tutkittiin liikunnan vaikutuksia Parkinsonin tautiin sairastumisen riskiin. Tutkimuksessa oli mukana yli 43 000 ihmistä lähes 13 vuoden ajan. Tutkimuksessa havaittiin, että viikoittain keskitasoisesti (esim. työmatkaliikuntaa, hyötyliikuntaa) yli kuusi tuntia liikkuvilla ihmisillä oli 43 % pienempi riski sairastua Parkinsonin tautiin kuin heitä vähemmän liikkuvilla. Tutkijat eivät kuitenkaan löytäneet yhteyttä, joka korostaisi intensiivisen pitkäkestoisemman liikunnan Parkinsonin tautiin sairastumisen vähentävän Parkinsonin tautiin sairastamisen riskiä.

”Huomasimme, että keskitasoiseen päivittäiseen liikunta-aktiivisuuteen liittyi pienempi Parkinsonin tautiin sairastumisen riski”, sanoo tutkimuksen johtaja Karin Wirdefeldt. 
”Liikunnan suojaava vaikutus näkyi myös kun tarkastelimme saatavilla olevia pitkäaikaistutkimusten tuloksia. Nämä havainnot ovat tärkeitä koko väestön ja Parkinsonin tautia sairastavien terveydenhuollon näkökulmasta.”

Amerikassa Parkinsonin tautia sairastaa n. 1,5 miljoonaa ihmistä ja n. 60 000 ihmistä saa vuosittain Parkinsonin taudin diagnoosin. Liikunnasta kannattaa tehdä elämäntapa, sillä tautiin sairastumisen riskin vähenemisen lisäksi liikunta vaikuttaa terveyteen muillakin tavoin. Yhdysvaltain terveysviraston (National Institutes of Health) mukaan ihmisten pitäisikin olla vanhetessaan mahdollisimman aktiivisia, muuten heidän sairaalahoidon tarpeensa ja riskinsä sydänsairauksiin ja verenpainetautiin lisääntyy. Liikkumalla he voivat parantaa mielialaansa, joustavuutta ja tasapainoa ja jopa älyllisiä toimintoja. 

Liikunnan pitäisi olla osa jokapäiväistä elämää, ja esim. kävely ja puutarhanhoito ovat erinomaisia tapoja lisätä liikunnan määrää rasittamatta liikaa ruumista.

Valistuskampanja Parkinsonin taudista Etelä-Aasian maissa

Maailman Parkinson-ohjelma aloittaa Parkinsonin taudin valistuskampanjan Etelä-Aasian maissa (mm. Bangladesh, Intia, Pakistan, Sri Lanka, Bhutan jne.) tehostamalla koulutusta ja muita palveluja. 

Parkinsonin tautiin sairastuvat ihmiset kaikkialla maailmassa. Antamalla oikeaa tietoa sairaudesta potilaille ja heidän läheiselleen autetaan sairastuneita selviytymään, sillä tietämättömyys voi aiheuttaa epäluottamusta ja lisätä hämmennystä ja ahdistusta elämänlaatua heikentäen.

”Tietoisina Parkinsonin taudin kanssa kamppailevat löytävät aina ratkaisuja”, on tohtori Raman lausunnon mukaan keskeinen teema Maailman Parkinson-ohjelmassa, jonka keskeisenä päämääränä on Parkinsonin tautiin liittyvän koulutuksen edistäminen. Ohjelmaa toteutetaan tarjoamalla koulutusesitteitä, käsikirjoja, cd-levyjä ja kirjallisuutta potilaille ja heidän läheisilleen.

Mustikka voi ehkäistä runsasrasvaisen ruokavalion haittoja

Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa on osoitettu ensimmäistä kertaa mustikan vaikutuksia verenpaineeseen ja ravitsemusperäisiin tulehdusvasteisiin.
Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisen metsämustikan vaikutuksia hiirillä, joille syötettiin kolmen kuukauden ajan runsasrasvaista rehua. Osa eläimistä sai rehussa 5 % tai 10 % kylmäkuivattua mustikkaa.
Runsasrasvaista rehua syöneet eläimet lihoivat merkittävästi ja niillä ilmeni haitallisia muutoksia sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnassa, tulehdustekijöissä ja verenpaineessa. Mustikka vähensi rasvaisen rehun tulehdusta lisäävää vaikutusta, mikä ilmeni soluvälittäjäaineiden profiilin muutoksissa ja tulehdussolujen toimintaa tukevien T-solujen suhteellisen määrän vähentymisenä. Mustikka ehkäisi myös rasvaisen rehun aiheuttamaa verenpaineen nousua.
Metsämustikka on luonnollinen prosessoimaton elintarvike, joka on tärkeä osa pohjoismaista ruokavaliota ja jota voitaisiin hyödyntää enemmän myös muualla maailmassa. Mustikoilla on useita todettuja terveysvaikutuksia ja niiden käyttöön liittyy paljon perinnetietoa. Mustikan terveysvaikutusten on arveltu johtuvan sen sisältämistä polyfenoleista, erityisesti antosyaaneista, joita metsämustikassa on moninkertaisesti kaupallisesti viljeltyihin pensasmustikkalajeihin verrattuna.
Alkuperäinen artikkeli on julkaistu kansainvälisessä PLOS ONE -julkaisusarjassa ja vapaasti saatvilla osoitteessa: http://dx.plos.org/10.1371/journal.pone.0114790

Terveyttä edistävä pohjoismainen ruokavalio vähentää tulehdusgeenien toimintaa rasvakudoksessa

Itä-Suomen yliopiston kliinisen ravitsemustieteen yksikön johtamassa pohjoismaisessa tutkimuksessa havaittiin, että terveyttä edistävä pohjoismainen ruokavalio vähentää tulehdukseen liittyvien geenien ilmentymistä ihonalaisessa rasvakudoksessa. Näiden geenien ilmentyminen väheni liikapainoisilla ilman painonpudotusta. Liikapainoon liittyvien terveyshaittojen uskotaan johtuvan osaksi juuri rasvakudoksen tulehdustilasta. Tulokset julkaistiin arvostetussa American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä.
Liikapainoon liittyvien sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden ja valtimonkovetustaudin taustalla voi osaltaan olla rasvakudoksen toiminnan häiriöistä johtuva matala-asteinen tulehdustila. Ruokavalion vaikutusta rasvakudoksen geenien toimintaan ja tulehdustilaan on pitkällä aikavälillä tutkittu vasta vähän.
Nyt julkaistun tutkimuksen, joka oli osa pohjoismaista SYSDIET-tutkimushanketta, tavoitteena oli selvittää, vaikuttaako terveyttä edistävä pohjoismainen ruokavalio geenien ilmentymiseen rasvakudoksessa ilman painonpudotusta. Tutkimukseen osallistui keski-ikäisiä miehiä ja naisia, joilla oli vähintään kaksi metabolisen oireyhtymän piirrettä, kuten kohonnut verenpaine tai paastoverensokeri tai poikkeavia veren rasva-arvoja, sekä ainakin jonkin verran liikapainoa. 
Puolet osallistujista noudatti 18–24 viikon ajan terveyttä edistävää pohjoismaista ruokavaliota, johon sisältyi muun muassa täysjyväviljaa, vihanneksia, juureksia, marjoja, hedelmiä, vähärasvaisia maitotuotteita, rypsiöljyä ja kolme kala-ateriaa viikossa. Verrokkiryhmä käytti vähäkuituisia viljatuotteita, voipohjaisia levitteitä ja rajoitti kalan käyttöä. Tavoitteena ei ollut laihduttaa eikä tutkittavien painossa tapahtunut juurikaan muutoksia tutkimusjakson aikana. 
Terveyttä edistävää ruokavaliota noudattaneiden ja verrokkien rasvakudoksessa havaittiin eroja kaikkiaan 128 eri geenin toiminnassa. Lukuisien tulehdukseen liittyvien geenien ilmentyminen oli terveyttä edistävää ruokaa syöneillä vähäisempää kuin verrokeilla. Tutkijoiden mukaan merkillepantavaa on, että tulehdukseen liittyvien geenien toimintaan voi vaikuttaa ruokavaliolla ilman painonpudotusta. Tutkimus valottaa entisestään ruokavalion merkitystä niin sanotun matala-asteisen tulehduksen korjaamisessa, mikä liittyy useisiin kroonisiin sairauksiin.
Lähde: Itä-Suomen yliopiston tiedote


Uutisia 9.4.2014

Liikunta suojaa dementialta

Liikunnan harrastaminen keski-iässä suojaa dementiaan sairastumiselta vanhuusiässä, osoitti Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus. Keski-iässä vähintään kahdesti viikossa liikuntaa harrastaneet sairastuivat ikääntyessään harvemmin dementiaan kuin vähemmän liikkuneet. Liikapainoisia liikunta suojasi vielä enemmän kuin muita. Myös keski-iän jälkeen aloitetun liikuntaharrastuksen havaittiin suojaavan dementialta. Tulokset saatiin CAIDE- eli Cardiovascular Risk Factors, Aging and Incidence of Dementia -tutkimuksesta.

Väestön ikääntymisen myötä myös muistisairaudet yleistyvät. Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu elämätapojen, kuten terveellisen ravitsemuksen ja liikunnan alentavan dementiariskiä. Tutkimusnäyttö liikunnan yhteydestä dementiaan on kuitenkin ollut ristiriitaista: kaikissa tutkimuksissa liikunnan suojavaikutusta ei ole pystytty osoittamaan. Tämän on esitetty johtuvan muun muassa liian lyhyestä seuranta-ajasta, liikunnan tehokkuudesta tai vaikutusta muokkaavista tekijöistä, kuten sukupuolesta, painoindeksistä, iästä tai Alzheimerin taudin perinnöllisistä riskitekijöistä.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että keski-iässä liikuntaa vähintään kahdesti viikossa harrastaneet sairastuivat harvemmin dementiaan kuin ne, jotka harrastivat vähemmän liikuntaa. Suojaava yhteys havaittiin koko tutkimusväestössä, mutta se oli erityisen voimakas ylipainoisilla ja lihavilla henkilöillä.
Iäkkäänäkin aloitetusta liikunnasta on hyötyä

Tutkimuksessa selvitettiin myös liikunnallisuudessa keski-iästä vanhuuteen tapahtuneen muutoksen yhteyttä dementiaan. Henkilöt, jotka ylläpitivät tai lisäsivät viikoittaista liikuntamääräänsä ikääntymisen aikana, sairastuivat muita harvemmin dementiaan. Tämä yhteys oli erityisen selvä ylipainoisilla henkilöillä. Sosioekonominen asema, ikä, sukupuoli, perinnölliset riskitekijät, lihavuus tai painonpudotus, muut elämäntavat, terveydentila tai keski-iän työn fyysinen rasittavuus eivät selittäneet tuloksia.

Tulosten perusteella liikunnan hyötyvaikutukset eivät selity muilla elämäntavoilla, terveydentilalla tai sukupuolella. Hyödyt vaikuttaisivat myös olevan erityisen suuria ylipainoisilla henkilöillä. Myös ne henkilöt, joilla on perinnöllinen alttius muistisairauksiin, hyötyvät liikunnasta. Vaikka keski-iän elämäntapojen merkitys muistisairauksien ehkäisyssä onkin kiistaton, tulosten perusteella myös vanhemmalla iällä aloitettu liikuntaharrastus voi suojata dementialta. Useat meneillään olevat tutkimukset, kuten suomalainen monikeskustutkimus FINGER, selvittävät parhaillaan onko liikunnan muodolla, kestolla tai intensiteetillä merkitystä.

CAIDE-tutkimuksen osallistujat poimittiin satunnaisesti Pohjois-Karjala projektin ja FINMONICA-tutkimuksen väestöotoksiin vuosina 1972, 1977, 1982 tai 1987 osallistuneista, tuolloin noin 50-vuotiaista henkilöistä. Tässä liikuntatutkimuksessa oli mukana 1432 Kuopion ja Joensuun alueella asuvaa henkilöä, jotka osallistuivat tutkimuksen seurantakäynneille vuosina 1998 ja 2005-2008. Eloonjäämis- ja osallistumisharhan korjaamiseksi tutkimus toteutettiin myös siinä 3242 kuopiolaisen ja joensuulaisen henkilön joukossa joka oli mukana Pohjois-Karjala projektin ja FINMONICA-tutkimuksen väestöotoksissa.

Itä-Suomen Yliopiston neurologian yksikössä toteutetun tutkimuksen tulokset on julkaistu Alzheimer’s & Dementia- lehdessä.

Anna-Maija Tolppanen,Alina Solomon,Jenni Kulmala,Ingemar Kåreholt,Tiia Ngandu,Minna Rusanen,Tiina Laatikainen,Hilkka Soininen,Miia Kivipelto: Leisure-time physical activity from mid- to late life, body mass index, and risk of dementia. Alzheimer’s and Dementia, http://dx.doi.org/10.1016/j.jalz.2014.01.008
(http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S155252601400034X)


Uutisia 5.3.2014

Piileekö Parkinsonin taudin syntipukki suolistossa?


Parkinsonin taudin laukaiseva tekijä saattaa löytyä suoliston tai ylähengitysteiden mikrobistosta, uskovat Helsingin yliopiston tutkijat Petri Auvinen ja Filip Scheperjans. Auvinen ja Scheperjans ovat juuri saaneet Michael J. Foxin säätiöltä Yhdysvalloista 394 000 dollarin jatkorahoituksen tutkimukseensa, jossa he selvittävät mikrobiston roolia Parkinsonin taudin synnyssä.
Auvinen ja Scheperjans käyttävät tutkimuksessaan uuden sukupolven sekvensointimenetelmiä, joiden avulla voidaan tunnistaa näytteessä olevat mikrobit.

”Vertaamme potilasryhmän ja verrokkiryhmän mikrobiston koostumusta. Jos koostumuksessa on eroa ryhmien välillä, olemme ottaneet tärkeän askelen Parkinsonin taudin synnyn ymmärtämisessä. Lisäksi tämä voisi tarjota tulevaisuudessa keinon tunnistaa Parkinsonin tautia sairastavat nykyistä varhaisemmassa vaiheessa”, Scheperjans sanoo.
Tutkimukseen rekrytoitiin 75 Parkinsonin tautia sairastavaa potilasta HYKS:n ja Hyvinkään sairaalan neurologian klinikan ja poliklinikan kautta, ja lisäksi saman verran terveitä verrokkeja.
Parkinsonin tautiin liittyy liikehäiriöoireiden lisäksi muunkinlaisia oireita, jotka voivat alkaa jo vuosia ennen motoristen oireiden ilmaantumista. Yleisimpiä ei-motorisia oireita ovat hajuaistin heikkeneminen, suoliston toimintahäiriöt ja masennus.

Tällä hetkellä tunnetaan jo melko hyvin se mekanismi, jolla Parkinsonin tautiin liittyvät hermosoluvauriot syntyvät, mutta sitä ei tiedetä, mikä käynnistää tautiprosessin ja pitää sitä yllä. Käynnistäjänä voisi toimia ulkoinen tekijä, esimerkiksi infektio – tähän viittaa muun muassa se, että sairastumiset esiintyvät usein ajallisina ja paikallisina ryppäinä.

”Ensimmäiset Parkinsonin tautiin liittyvät hermosoluvauriot tapahtuvat hajuaistiin liittyvissä aivojen osissa sekä suoliston hermostossa. Koska nenänielussa ja suolistossa on varsin runsaasti mikro-organismeja, tuntuu järkevältä etsiä tautiin vaikuttavia mikrobeja näistä paikoista”, Scheperjans toteaa. ”Taudin aiheuttaja ei ole välttämättä yksi mikrobi, vaan ratkaisevaa saattaa olla muutos mikrobiflooran koostumuksessa.”

Viime vuosina on saatu yhä enemmän tietoa siitä, kuinka tärkeä merkitys ihmisen suoliston mikrobistolla on niin terveyden ylläpitämisessä kuin sairauksien synnyssä. Suoliston mikrobit vaikuttavat ravinteiden, vitamiinien, lääkkeiden sekä haitallisten aineiden imeytymiseen, ja muutokset mikrobiston koostumuksessa voivat vaikuttaa myös immuunijärjestelmään.

”Esimerkiksi autismia, nivelreumaa, ärtynyttä paksusuolta ja kroonista suolitulehdusta sairastavilla sekä ylipainoisilla ihmisillä on havaittu merkittäviä muutoksia suoliston mikrobistossa. On selvää, että mikrobien vaikutus ei rajaudu suolistoon vaan ulottuu koko elimistöön”, Scheperjans sanoo.
Lähde: Helsingin yliopiston tiedote
Suomen Parkinson-säätiön apurahan viime vuonna saanut LT Filip Scheperjans esitteli mikrobiston roolia Parkinsonin taudin synnyssä käsittelevää tutkimustaan Parkinson-liiton syysliittokokouksessa viime vuoden marraskuussa (Parkinson-postia 4/2013)


Harvinaiset-verkoston uusi julkaisu


Parkinsonin tautia, dystoniaa ja Huntingtonin tautia sairastavien lisäksi Suomen Parkinson-liitto on 17 harvinaisen liikehäiriösairauden kattojärjestö ja Harvinaiset-verkoston jäsen.
Harvinaiset-verkoston julkaisu "Olen harvinainen" kokoaa harvinaissairaiden kokemuksia suomalaisesta palvelujärjestelmästä, saamastaan vertaistuesta ja harvinaisuuden vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään. Julkaisu perustuu Harvinaiset-verkoston Harvinaiset-verkoston vuoden 2012 harvinaisten sairauksien päivään liittyvään kyselyyn.
Julkaisua voi tilata maksutta yhden kappaleen lähettämällä yhteystiedot osoitteeseen harvinaiset@harvinaiset.fi. Lisäkappaleista ja isommista eristä tulee sopia erikseen.
Julkaisu ilmestyy myös verkkojulkaisuna, joka on saatavilla osoitteessa www.harvinaiset.fi

Syömällä enemmän kalaa voi lisätä hyvän kolesterolin määrää

Rasvaisen kalan syöminen entistä useammin nostaa terveydelle edullisten suurten HDL-hiukkasten määrää, osoitti tuore Itä-Suomen yliopiston tutkimus. Kalan syöntiä vähintään 3-4 kertaan viikossa lisänneillä oli veressään enemmän suuria HDL-hiukkasia, joiden uskotaan suojaavan sydän- ja verisuonitaudeilta.Tulokset julkaistiin arvostetussa PLOS ONE -lehdessä.

Uutta tietoa kalan syönnin vaikutuksista verenkierrossa rasvoja kuljettavien lipoproteiinihiukkasten kokoon ja niiden sisältämiin rasvoihin saatiin kuopiolaistutkimuksesta, jonka osallistujat lisäsivät erityisesti rasvaisen kalan käyttöä.
Tutkimuksessa havaittiin, että suurentunut kalan käyttö lisäsi isojen HDL-hiukkasten määrää ja niiden sisältämiä rasvoja. Väestötutkimuksien mukaan HDL-kolesteroli, niin sanottu hyvä kolesteroli, ja juuri isot HDL-hiukkaset siivoavat tehokkaasti ylimääräistä kolesterolia valtimon seinämästä pois. Suuret HDL-hiukkaset on yhdistetty pienempään sydän- ja verisuonitautiriskiin, kun taas pienillä HDL-hiukkasilla voi olla jopa päinvastaisia vaikutuksia.

Positiiviset muutokset rasva-aineenvaihdunnassa havaittiin nimenomaan niillä henkilöillä, jotka lisäsivät kalan käyttöään eniten eli söivät vähintään 3–4 kala-ateriaa viikossa. Tutkittavat söivät rasvaisia kalalajeja kuten lohta, kirjolohta, silakkaa ja muikkua. Kalan valmistuksessa ei käytetty voita eikä kermalisiä. Tämä tutkimus ei anna vastauksia siihen olisiko samanlaisia vaikutuksia havaittu, jos tutkittavat olisivat syöneet pääosin vähärasvaisia kalalajeja, esimerkiksi kuhaa ja ahventa. Vähärasvaisella kalalla voi olla muita terveysvaikutuksia, kuten verenpainetta alentava vaikutus, mikä on myös havaittu aikaisemmassa saman tutkimusryhmän tekemässä tutkimuksessa.

Tutkimuksessa hyödynnettiin huippuluokan metabolomiikka-analytiikkaa, joka mahdollistaa muun muassa lipoproteiinihiukkasten hyvin yksityiskohtaisen tarkastelun. Analytiikasta vastasi Itä-Suomen yliopiston NMR-metabolomiikkalaboratorio. Perinteisesti kolesteroli jaetaan lähinnä haitalliseen LDL-kolesteroliin ja suojaavaan HDL-kolesteroliin, mutta tämä menetelmä mahdollistaa 14 eri hiukkasluokan tarkastelun.
”Ihmisten ei kannata tuudittautua siihen, että omaan ruokavalioon ei tarvitse kiinnittää sen kummemmin huomiota, jos perusrasva-arvot ovat kunnossa, sillä asia on paljon moniulotteisempi. Pehmeitä kasvirasvoja ja kalaa kannattaa suosia joka tapauksessa”, tutkijatohtori Maria Lankinen sanoo.

Tutkijat korostavat kuitenkin sitä, että myös kohonneiden veren kokonais- ja LDL-kolesteroliarvojen korjaaminen ruokavaliohoidolla on tärkeää.
Tutkimustulokset ovat hyvin linjassa suomalaisten ravitsemussuositusten kanssa, joissa kehotetaan vähentämään punaisen lihan käyttöä ja lisäämään ruokavalioon kalaa ja muita mereneläviä. Lisää tietoa kalan terveysvaikutuksista saadaan lähivuosina Itä-Suomen yliopiston kliinisen ravitsemustieteen yksikön AlfaKala-tutkimuksesta, jossa selvitetään kalan ja kasvikunnan omega-3-sarjan rasvahappojen terveysvaikutuksia entistä yksityiskohtaisemmin.
Lähde: Itä- Suomen yliopiston tiedote


Verinäyte voi kertoa, kuinka suuri on riskisi kuolla sairauteen viiden vuoden kuluessa


Suomalaiset ja virolaiset tutkijat ovat tunnistaneet ihmisen normaaliin aineenvaihduntaan liittyviä biologisia merkkiaineita, joiden määrä veressä kertoo riskistä kuolla viiden vuoden sisällä mihin tahansa sairauteen. Noin 17 000 suomalaisen ja virolaisen vapaaehtoisen koehenkilön verinäytteestä määritettiin yli sadan erilaisen aineenvaihduntatuotteen määrä. Tutkijat seurasivat tutkimukseen osallistuneiden terveydentilaa viiden vuoden ajan ja tarkastelivat mitattujen merkkiaineiden määrien yhteyttä kuolleisuuteen.

Tutkimuksessa huomattiin selkeä yhteys neljän eri aineenvaihduntatuotteen ja viiden vuoden seuranta-ajan aikana tapahtuneiden kuolintapausten välillä. Kuolleisuuteen yhdistetyt merkkiaineet albumiini sekä aiemmin tuntemattomat sitraatti, alfa-1 hapan glykoproteiini ja VLDL-partikkelit ovat normaaliin aineenvaihduntaan liittyviä aineita. Ratkaisevaksi osoittautuikin niiden suhteellinen määrä tai VLDL-partikkelin osalta koko.
Näiden neljän merkkiaineen suhteellinen määrä veressä auttoi takautuvasti tunnistamaan väestöstä henkilöitä, jotka olivat suuremmassa riskissä kuolla mihin tahansa sairauteen seuraavan viiden vuoden aikana. Sama tulos saatiin, vaikka tunnetut kuolleisuuden riskitekijät, kuten ikä, tupakointi, alkoholin käyttö, kolesteroliarvot, lihavuus ja verenpaine, huomioitiin. Tunnistetut merkkiaineet ennustivat kuolleisuutta myös tarkasteltaessa pelkästään perusterveitä henkilöitä.

”Erityisen mielenkiintoisen löydöksestä tekee se, että nämä merkkiaineet yhdistyvät hyvin erilaisiin kuolinsyihin, kuten syöpään ja sydän- ja verisuonitauteihin. Vaikuttaisikin siis siltä, että ne kertovat jotakin elimistön yleisestä pahoinvoinnista. Pyrimme jatkotutkimuksilla selvittämään löytyisikö taustalta jotain yhdistävää tekijää”, sanoo dosentti Johannes Kettunen Helsingin yliopistosta.

”Uskomme, että tulevaisuudessa näitä tuloksia hyödyntämällä voidaan tunnistaa korkean kuolleisuusriskin henkilöitä ajoissa, ja näin ohjata heidät asianmukaiseen hoitoon. Runsaasti lisätutkimuksia kuitenkin vaaditaan, ennen kuin nämä löydökset voidaan siirtää käytännön lääkärintyöhön”, Kettunen toteaa.

Tutkimuksessa hyödynnettiin Oulun ja Itä-Suomen yliopistoissa kehitettyä NMR-spektroskopia menetelmää, jolla voidaan tutkia suhteellisen pienillä kustannuksilla suuria näytemääriä. Tutkimus suoritettiin yhteistyössä Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM), Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen, Oulun yliopiston, Itä-Suomen yliopiston sekä Viron Biopankin kanssa.

Biomarkkerit ovat Veri- tai kudosnäytteestä määritettäviä biologisia merkkiaineita (biomarkkerit) löytyy yleensä jokaiselta, mutta niiden määrä elimistössä vaihtelee. Tässä tutkimuksessa osallistujien verinäytteestä määritettiin NMR-spektroskopia-menetelmällä lähes 90 rasva-arvoihin liittyvää biomarkkeria, 4 proteiinia ja 17 pienikokoista aineenvaihduntaan liittyvää biomarkkeria.

Tutkimusta tukivat Sydäntutkimussäätiö ja Suomen Akatemia.

Lähde: Helsingin yliopiston tiedote  

 


Uutisia 3.2.2014

Kyselytutkimus: Oman perimän tuntemus edistää elämäntapamuutosta

Joka kolmas suomalainen olisi valmis arvioimaan elämäntapojaan uudelleen, mikäli hän saisi tarkempaa tietoa omista perinnöllisistä riskitekijöistään. Valtaosa suomalaisista suhtautuu geenitestien yleistymiseen terveydenhuollossa myönteisesti. Tärkeimpänä kehityskohteena kansalaiset pitävät lainsäädännön kehittämistä sellaiseksi, etteivät geenitiedot joudu ulkopuolisten käsiin.

Tiedot käyvät ilmi Sitran Taloustutkimuksella teettämästä kyselytutkimuksesta, joka suunnattiin kansalaisille ja lääkäreille joulukuussa 2013. Tutkimuksessa selvitettiin runsaan 2000 suomalaisen suhtautumista perinnöllisten riskitekijöiden kartoittamiseen.

Tutkimuksen mukaan peräti kolmannes (31 %) kansalaisista arvioisi elämäntapojaan uudelleen, mikäli saisi omaan perimäänsä liittyvää riskitekijätietoa. Puolet (54 %) vastanneista ilmoitti ainakin harkitsevansa elämäntapojensa uudelleen arviointia, jos saisi tarkempaa tietoa omaan perimään liittyvistä riskeistä.

Valtaosa vastanneista kansalaisista (61 %) ilmoitti olevansa kiinnostunut selvittämään omia perinnöllisiä riskitekijöitään, mutta suuri enemmistö (84 %) vastaajista ei tiennyt missä geenitestin voi tehdä. Geenitesteistä ja niiden vaikutuksista toivotaan lisää tietoa.

”Geenitieto ja perinnöllisten riskien selvittäminen on monelle suomalaiselle vielä melko tuntematon asia. Kansalaisten pääasialliseksi geenitiedon lähteeksi nousee media (52 %). Ainoastaan kolme prosenttia vastaajista kertoi saaneensa perimään liittyvää tietoa lääkäriltä”, toteaa johtava asiantuntija Tuula Tiihonen Sitrasta.

Geenitieto hyvinvointisuunnittelun työkaluna

Tärkeimmäksi syyksi tehdä geenitesti nousee miesten osalta uteliaisuus, naisia taas kiinnostaa testeissä sairastumisalttiuden selvittäminen.

”Joka neljäs geenitestiä harkitseva ilmoittaa pääasialliseksi syyksi tietojen hyödyntämisen osana omaa hyvinvointisuunnitelmaansa”, Tiihonen toteaa.

Lääkäreistä 78 prosenttia kannattaa geenitestien yleistymistä, kun kansalaisista testien yleistymiseen suhtautui myönteisesti tai erittäin myönteisesti 73 prosenttia. Enemmistö kansalaisista pitää tärkeänä, että geenitestit tulisi ottaa nykyistä laajemmin käyttöön terveydenhuollossa. Erityisesti toivotaan, että testit saataisiin käyttöön muutoinkin kuin internetin kautta tilattavina kaupallisina palveluina.



Suurin näkemysero lääkärien ja kansalaisten välillä kohdistuukin siihen, kenen tulisi saada päättää perinnöllisten riskitekijöiden selvittämisestä. Lähes joka toinen kansalainen (45 %) ilmoitti, että jokaisen täysi-ikäisen tulisi saada päättää asiasta itse, kun taas lääkäreistä tätä mieltä oli vain kahdeksan prosenttia vastaajista.

”Lääkärit katsovat, että päätös geenitestien toteuttamisesta kuuluu lähes poikkeuksetta terveydenhuollon ammattilaiselle. Näkemyksen takana on lääkärien huoli siitä, että geenitestit saattavat aiheuttaa aiheetonta murhetta. Geenitestit nähdään turhina esimerkiksi silloin, jos riskejä ei voida ennaltaehkäistä tai sairauteen ei ole tiedossa lääkettä tai hoitoja”, Tiihonen selventää.

Geenitieto kuuluu itselle – syrjiminen huolestuttaa

Sekä kansalaiset että lääkärit ovat yhtä mieltä siitä, että geenitietojen paras omistajataho on kansalainen itse. Valtaosa lääkäreistä (71 %) on sitä mieltä, että yhteiskunnan tulisi tarjota geenitesti ilmaiseksi valikoiduille potilasryhmille. Kansalaiset ovat halukkaita jopa maksamaan testistä, sillä heitä houkutti eniten vaihtoehto, jossa yhteiskunta tarjoaisi testiä pientä maksua vastaan kaikille halukkaille (34 %).

Eniten geenitesteissä kansalaisia huolestuttaa se, että testitulokset päätyisivät ulkopuolisten haltuun. Testitulosten pelätään myös voivan johtaa syrjimiseen esimerkiksi työnantajan tai vakuutusyhtiöiden toimesta. Kansalaiset pitävätkin tärkeänä, että lainsäädäntöä kehitetään siten, että kuluttaja voi halutessaan tehdä geenitestin turvallisesti ilman pelkoa tietojen joutumisesta ulkopuolisen tahon käyttöön. Myös huoli testitulosten tulkintojen luotettavuudesta hillitsee kansalaisten kiinnostusta.

”Tutkimus vahvistaa käsitystämme kansallisen ohjeistuksen tärkeydestä, jossa paneudutaan lainsäädäntökysymysten ohella eettisiin kysymyksiin, jotka geenitutkimukseen usein liittyvät”, painottaa johtaja Antti Kivelä Sitrasta.

Sitra vauhdittaa geenitiedon käyttöönottoa terveydenhuollossa rahoittamalla kokeilua, jossa selvitetään rajatun tutkimusryhmän osalta perinnöllistä riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Yhtenä tavoitteena on selvittää, miten omaa perimää koskeva tieto vaikuttaa ihmisen terveyskäyttäytymiseen. Kokeilun toteuttavat Suomen molekyylilääketieteen instituutti ja SPR:n Veripalvelu. Kokeilu alkaa keväällä 2014.

Taloustutkimus selvitti Sitran toimeksiannosta kansalaisten tietoa ja asenteita omaa perimää koskevan tiedon hyödyntämisestä ja tiedon omistamisesta. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi kansalaisten asenteita geenitestejä kohtaan, geenitesteihin liittyviä huolenaiheita ja sitä, kenelle päätös geenitestin tekemisestä kuuluu. Tutkimuksen kohdejoukkona oli valtakunnallisesti edustava otos yli 15-vuotiaista, internetiä käyttävistä suomalaisista. Vastaajamäärä oli 2071 henkilöä. Tutkimus toteutettiin joulukuussa 2013.

Lähde: STT info

 
Kasvistanolista hyötyä LDL-kolesterolin alentamisessa monille potilasryhmille

Euroopan Ateroskleroosiyhdistys EAS on julkaissut ensimmäisen ruokavaliota käsittelevän konsensuslausunnon kasvistanolien ja -sterolien käytöstä veren rasva-arvojen häiriöiden eli dyslipidemioiden hoidossa ja valtimotautien ehkäisyssä. 

Lausunnon mukaan kasvistanolia sisältävien terveysvaikutteisten elintarvikkeiden käyttö (2 g kasvistanolia/vrk) on suositeltavaa sekä muiden suotuisien elintapamuutosten että tarvittaessa myös lääkehoidon rinnalla. Kasvistanolin käyttö pienentää veren LDL-kolesterolipitoisuutta keskimäärin 10 %.

Kasvistanolia sisältävien elintarvikkeiden käytöstä saattavat lausunnon mukaan hyötyä erityisesti ihmiset, joiden ”paha” LDL-kolesteroli on koholla, mutta joiden riski sairastua valtimotautiin on korkeintaan kohtalainen (valtimotautikuoleman vaara 10 vuoden aikana < 5%). Näillä ihmisillä valtimotautien ehkäisy pohjautuu elintapamuutoksiin. Kasvistanolin käyttöä tulee harkita myös sellaisten kolesterolilääkitystä jo käyttävien suuren vaaran potilaiden kohdalla, jotka eivät saavuta LDL-kolesterolin tavoitetasoa pelkän lääkityksen avulla.

Veren kolesterolipitoisuuden pysyminen matalana läpi elämän edistää kiistatta valtimoterveyttä ja ehkäisee valtimotapahtumia, kuten sydäninfarkteja. Terveellinen ruokavalio ja sen osana kasvistanolia sisältävät tuotteet ovat aivan keskeinen ja suositeltava keino pitää huolta kolesterolitasosta”, toteaa konsensuspaneelin jäsen, professori emerita Helena Gylling Helsingin yliopistosta.

Kansainväliset hoitosuositukset painottavat ruokavalion roolia valtimotautien ehkäisyssä, ja myös EAS katsoi tarpeelliseksi arvioida kasvistanolien ja -sterolien roolin osana ruokavaliohoitoa”, toteaa EAS:n tieteellisen komitean sihteeri, professori Petri Kovanen Wihurin tutkimuslaitoksesta.

·         Linkki artikkeliin: Gylling H ym. Atherosclerosis 2014; 232(2): 346-360.

·         Linkki European Atherosclerosis Societyn sivustolle 


Tutkijat etsivät uudenlaisia keinoja sydäninfarktin, aivohalvauksen ja Parkinsonin taudin hoitoon

Sydänlihasvaurioiden ja aivosairauksien hoito voi mullistua tulevina vuosina. Uudessa suomalaisessa tutkimushankkeessa etsitään keinoja, joilla sydän ja aivot voisivat tehokkaammin paikata omia vaurioitaan. Apuna käytetään myös nanoteknologiaa.

Sekä sydämessä että aivoissa on kantasoluja, jotka tuottavat jatkuvasti uusia soluja. Uusien solujen tuotannon tahti ei kuitenkaan päätä huimaa, sillä esimerkiksi sydämen soluista uusiutuu vuosittain noin kaksi prosenttia. Pelkästään sydäninfarktin yhteydessä tuhoutuva solumäärä on moninkertainen vuosittaiseen uusiutumiseen verrattuna.

Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan vuoden alussa käynnistynyt yhteishanke etsii aivan uudenlaisia keinoja sydäninfarktin, aivohalvauksen ja Parkinsonin taudin hoitoon. Tarkoitus on kannustaa elimiä auttamaan itseään eli virkistää niiden omaa uudistumiskykyä.

”Haluamme auttaa sydänlihaksen ja aivojen omia kantasoluja tuottamaan tuhoutuneiden solujen tilalle uusia. Tähän saakka on käytetty muualta otettuja kantasoluja, mutta ne eivät tunnu oikein pysyvän elossa”, sanoo hankkeen koordinaattori, professori Heikki Ruskoaho Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnasta.

Kantasolujen toimintaa piristämällä voitaisiin päästä hoidon alkuun heti vaurion tapahduttua. Avuksi suunnitellaan suun kautta otettavia lääkkeitä, joiden vaikutus pystyttäisiin nanoteknologian keinoin kohdentamaan juuri oikeisiin kantasoluihin.

Nanoteknologiassa lääkeaineet päällystetään erilaisilla kerroksilla, jotka estävät aineiden vapautumista ennen aikojaan ja ohjaavat ne kohteeseensa.

Tutkimushankkeen tulokset  aiotaan tuoda suomalaisen teollisuuden käyttöön ja uuden yritystoiminnan tueksi yhteistyössä Helsingin Innovaatiopalvelujen (HIS) kanssa.

Tekes rahoittaa tutkimusta noin 4,8 miljoonalla eurolla vuosina 2014–2016.

Lähde: Helsingin yliopiston tiedote 15.1.2014

Voiko D-vitamiini auttaa Parkinsonin tautiin sairastuneita?

Journal of Parkinson’s Disease -julkaisussa kerrotaan uusista tutkimustuloksista, joita on saatu D-vitamiinin ja Parkinsonin tautia sairastavien kognition ja mielialan välisistä yhteyksistä. Tutkimuksessa, jossa oli mukana 286 parkinsonpotilasta, todettiin korkeampien D-vitamiinipitoisuuksien olevan yhteydessä lievempiin oireisiin, parempaan kognitioon ja vähäisempään masennukseen.

Aiemmissa tutkimuksissa on keskitytty etsimään yhteyttä dementiariskin ja alhaisen D-vitamiinitason välillä. Tässä tutkimuksessa pohdittiin, onko D-vitamiinitasolla yhteyttä Parkinsonin tautiin sairastumisen riskiin ja voisiko hyvä D-vitamiinitaso vähentää myös taudin oireita.

Tutkimuksessa todettiin, että D3-vitamiinitaso oli korkeampi niillä, jotka eivät olleet dementoituneet, vaikkakaan erot eivät olleet tilastollisesti merkittäviä. Tutkijat havaitsivat myös, että ne, joiden D3-vitamiinitaso oli korkeampi, selviytyivät paremmin sanallisista sujuvuutta ja oppimista mittaavista testeistä.

Kirjoittajat huomauttavat, että tutkimuksen perusteella ei voi kuitenkaan päätellä: esim. vaikuttaako alhainen D-vitamiinitaso kognitiiviseen suorituskykyyn tai onko edennyttä tautia sairastavien kognitio heikompi vähäisestä auringolle altistumisesta ja siitä seuraavasta alhaisemmasta D-vitamiinitasosta johtuen. Tutkimuksessa ei myöskään tarkasteltu potilaiden D-vitamiinivalmisteiden käyttöä.

Alhaisen D-vitamiinitasoen tiedetään lisäävän riskiä sairastua 2. tyypin diabetekseen, MS-tautiin, verenpainetautiin, syöpään ja erilaisiin infektioihin. Parkinsonin tautiin sairastuneille ilmenee merkittävästi enemmän D-vitamiinipuutosta kuin terveillä samanikäisillä ja puutos saattaa myös altistaa Parkinsonin taudille.

Parkinsonin tauti on toiseksi yleisin neurologinen sairaus Yhdysvalloissa, jossa sitä sairastaa noin miljoona ihmistä, maailmanlaajuisesti tautiin sairastuneita on viisi miljoonaa. Taudin esiintyvyyden ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä.

Lähde: Meltwater News 

Älyvaatteita tulevaisuudessa myös kuntoutukseen

Wearable technologies eli elintoimintoja mittaavat päälle pantavien tai älyvaatteiden markkinoidan ennakoidaan tuplaantuvan joka vuosi. Kuopion Technopoliksessa toimiva pienyritys Myontec on parhaillaan kaupallistamassa ensimmäistä tuotettaan, reisilihaksen toimintaa mittaavia älyshortseja. Shortsien mittalaitteen keräämä tieto siirtyy älykännykän ohjelmaan, ja tietoa voidaan jalostaa ja jakaa verkkoyhteisössä.

Samalla tavalla kuin sydämen toimintaa mittaavan sykemittarin avulla parannetaan hapenottokykyä, voidaan lihaksia mittaamalla parantaa lihaksien toimintaa, suorituskykyä ja kestävyyttä ja löytää mahdollisesti vammautumista aiheuttavia piileviä vikoja”, selittää toimitusjohtaja Pekka Tolvanen lihasmittauksen hyötyjä.

Älyshortseja markkinoidaan aluksi urheilijoille ja aktiiviliikkujille jokapäiväiseen käyttöön. Älyshortsit maksavat noin 900 euroa. Lihastoimintaa mittaavia vaatteita voidaan kuitenkin kehittää toimitusjohtaja Tolvasen mukaan muihinkin tarkoituksiin kuin urheiluun, esim. kuntouttamiseen ja Parkinsonin taudin diagnosointiin.

Materiaaliopin professori Heikki Mattila Tampereen teknillisestä yliopistosta kertoo, että päälle puettavia älymateriaaleja on kehitetty, mutta valmiita sovelluksia on aika vähän.

”Sykemittaria ollaan siirtämässä T-paitaan ja toppiin. Tulossa on myös älymateriaaleja potilasvaatteisiin samoin kuin faasimateriaaleja, joista tehty vaate viilenee tai lämpenee tarpeen mukaan”, sanoo Mattila, jonka mielestä mahdollisuuksia sovelluksille löytyy terveydenhuollosta, urheilusta, kuntoutuksesta sekä suoja- ja työvaatteista.

Lähde: Yle Uutiset

 Uusi tutkimushanke työssäkäyvien antamasta läheis- ja omaishoivasta alkamassa

Suomessa runsas neljännes (28 %) työssäkäyvistä huolehtii työnsä ohella apua tarvitsevasta omaisesta tai läheisestä tämän korkean iän, sairauden tai vamman vuoksi. Etenkin omia tai puolison vanhempia hoivaavilla on muita enemmän väsymystä, stressioireita ja ajatuksia ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymisestä.

Helsingin yliopiston tutkijat selvittävät Työsuojelurahaston rahoituksella, miten työpaikan käytännöt voivat helpottaa läheishoivan ja työssäkäynnin yhteensovittamista.

”Työssäkäynti tuo läheisestä huolehtimiselle vastapainoa, joten monet haluavat pitää työpaikasta kiinni paitsi palkan myös oman psyykkisen hyvinvoinnin ja elämänhallinnan vuoksi. Kriisivaiheissa työn keventäminen ja vaikkapa osa-aikatyö voivat kuitenkin helpottaa tasapainoilua, tutkimusjohtaja Kaisa Kauppinen toteaa.

Väestön ikääntymisen myötä työssäkäynnin ja hoivan yhteensovittaminen on kasvava yhteiskunnallinen haaste. Vain noin puolet hoivaajista edes kertoo hoivavastuustaan työpaikalla, ja lain mahdollistama hoivavapaa tunnetaan huonosti.
Nyt alkavassa 1,5-vuotisessa tutkimuksessa selvitetään myös niin sanottua etähoivaa eli mahdollisuutta huolehtia läheisestä teknologian välityksellä, esimerkiksi työpaikalta käsin.

Tutkijat ottavat mielellään sähköpostitse vastaan kertomuksia työn ja hoivan yhteensovittamisesta (mia.silfver@helsinki.fi).  Helsingin yliopiston tiedote 13.01.2014

 Lumelääkkeillä mitattavia muutoksia aivoissa 

Viimeaikaisten tutkimusten mukaan lumelääkkeet saavat aikaan mitattavissa olevia muutoksia aivoissa. Parhaiten lumehoidon vaikutukset tunnetaan kivun, masennuksen ja Parkinsonin taudin yhteydessä
Plasebolla eli lumelääkityksellä tarkoitetaan sellaista hoitotoimenpidettä tai lääkeainetta, jolla ei ole tunnettuja kemiallisia vaikutuksia.
Lääkäripäivillä Helsingin Messukeskuksessa viime perjantaina puhuneen Turun yliopiston psykiatrian klinikan professorin Hasse Karlsson mukaan uudet tutkimukset muuttavat radikaalisti käsitystä plasebosta.
”Muun muassa sellaisten potilaiden, jotka saavat kipuoireisiinsa kivunlievitystä plasebopillereistä, aivoissa aktivoituvat aivojen omat opioidijärjestelmät eli kivunlievityssysteemit, Karlsson selittää.
Karlssonin mukaan myös kaikkiin hoitoihin liittyvä potilaan odotus siitä, että hän saa avun, käynnistää plasebomekanismin ja tuo hoitoon lisäarvoa, vaikka ei oikeita lääkkeitä korvaakaan. Lääkärikoulutuksessa pitäisikin hänen mielestään paneutua nykyistä enemmän potilaan ja lääkärin väliseen hoitosuhteeseen ja sen hyödyntämiseen.
”Tiedetään, että hyvä hoitosuhde ikään kuin käynnistää plasebomekanismeja. Huono hoitosuhde, se että potilas pelkää ja kokee olonsa turvattomaksi, taas käynnistää negatiivisia plasebovaikutuksia.”
Lähde: Yle uutiset 10.1.2014

8.1.2014 Aivostimulaattori parantaa Parkinsonin tautia sairastavan ajokykyä

Parkinsonin taudin oireiden lievittämisen ohella aivoihin asennettava sähköstimulaattori voi parantaa myös parkinsonpotilaiden ajokykyä.

Saksalaistutkimuksessa Parkinsonin tautia sairastavat aivostimulaattoripotilaat tekivät ajokokeissa vain hieman enemmän ajovirheitä kuin terveet verrokit, kun pelkällä lääkehoidolla olevat potilaat pärjäsivät selvästi huonommin. Kun aivostimulaattorit laitettiin pois päältä, potilaiden ajosuoritukset heikkenivät. Mukana oli 23 aivostimulaattoria käyttävää, 21 lääkehoidossa olevaa sairastunutta ja 21 tervettä verrokkia. Osallistujien ajokykyä tutkittiin ajosimulaattorissa, ja tulokset julkaistiin Neurology-lehdessä .Tutkimus ei paljasta miksi aivojen sähköstimulaatio parantaa Parkinsonin tautia sairastavien ajokykyä, mutta mahdollisesti se johtuu sairauteen kuuluvien motoristen ongelmien vähentymisestä.

 

Amerikkalaisessa tutkimuksessa näyttöä liikunnan masennusta lievittävistä vaikutuksista

Ohion yliopiston lääketieteellisen keskuksen äskettäin tekemä pilottitutkimus osoitti, että liikunnalla voi hoitaa Parkinsonin tautiin liittyvää masennusta taudin varhaisessa vaiheessa.
Tutkimukseen osallistui 31 sairastavaa, joista toinen ryhmä harjoitteli tunnin ajan kolme kertaa viikossa 48 viikon ajan, toinen 24 viikkoa henkilökohtaisen valmentajan ohjauksessa.
Sairastuneet sitoutuivat hyvin harjoitusohjelmaan ja myös nauttivat siitä. Tulokset osoittivat, että pidempään harjoitelleiden masennusoireet vähenivät. Masennuksesta kärsii yli 50 prosenttia tautiin sairastuneista ja masennus voi heikentää elämänlaatua enemmän kuin motoriset oireet. Onkin tärkeää auttaa sairastuneita löytämään uusia keinoja sairautensa kanssa selviytymiseen.
Tuloksia tutkimuksesta julkaistiin LiveScience ja Parkinsonism and Related Disorders -lehdissä.

Useat E-vitamiinin muodot suojaavat muistihäiriöiltä

Iäkkäillä, joilla on korkeammat seerumin E-vitamiinitasot, on vähemmän muistihäiriöitä kuin muilla, osoitti Experimental Gerontology -lehdessä hiljattain julkaistu tutkimus. Itä-Suomen yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Karoliinisen instituutin ja Perugian yliopiston yhteistyönä toteuttaman tutkimuksen mukaan E-vitamiinin useilla eri muodoilla näyttää olevan merkitystä muistitoimintojen kannalta.

Tutkimukseen osallistui 140 yli 65-vuotiasta suomalaista, joilla ei ollut tutkimuksen alkaessa muistiongelmia. Kahdeksan vuoden seurannassa havaittiin korkeamman seerumin E-vitamiinin kokonaistason ja erityisesti gammatokoferolin, beetatokotrienolin ja kokonaistokotrienolien tason suojaavan muistihäiriöiltä. Tutkijoiden mukaan tulokset osoittavat, että koko E-vitamiiniperheellä on merkitystä muistitoiminnoille ja niiden mittaaminen kattavasti seerumista kertoo luotettavimmin, onko vitamiinitaso riittävä.
Tutkimus oli osa laajempaa CAIDE-tutkimusta, jossa selvitetään sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden yhteyttä muistisairauksiin.
Lähde: Itä-Suomen yliopiston tiedote 3.1.2013

Pohjoismainen tutkimus: harva metabolisesta oireyhtymästä kärsivä syö suositusten mukaan

Itä-Suomen yliopiston johtamassa pohjoismaisessa SYSDIET-tutkimuksessa havaittiin, että harva niistä, joilla on metabolinen oireyhtymä tai sen riskitekijöitä, syö ravitsemussuositusten mukaisesti. Valtaosa saa ruokavaliostaan liikaa suolaa ja kovaa rasvaa sekä liian vähän kuitua ja pehmeää rasvaa. Moni saa myös liian vähän D-vitamiinia. Jatkuvasti yleistyvään metaboliseen oireyhtymään liittyy kohonnut diabeteksen ja sydäntautien riski, ja riskiryhmään kuuluville olisi sairastumisen ehkäisemiseksi erityisen tärkeää syödä suositusten mukaisesti.
Food & Nutrition Research -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa pohjoismaisten ravitsemussuositusten toteutumista henkilöillä, joilla on metabolinen oireyhtymä tai sen riskitekijöitä.

Tutkijoiden mukaan suosituksista poikkeava ruokavalio on omiaan lisäämään sairastumisen riskiä, ja tulosten perusteella Pohjoismaissa tulisikin panostaa entistä enemmän ruokavalion arviointiin ja ruokavalioneuvontaan henkilöille, joilla on metabolisen oireyhtymän piirteitä.
Ravitsemussuositusten toteutumista selvitettiin SYSDIET-tutkimuksen alussa. Tutkimukseen sisältyi myös puolen vuoden mittainen ruokavaliointerventio, jossa havaittiin pohjoismaisista aineksista kootun suositusten mukaisen ruokavalion parantavan muun muassa kolesteroliarvoja ja pienentävän näin sepelvaltimotaudin riskiä. Terveellinen pohjoismainen ruokavalio myös vähensi metaboliseen oireyhtymään liittyvän tulehdustekijän määrää.
Lähde: Itä-Suomen yliopiston tiedote 3.1.2014


Terveellinen pohjoismainen ruokavalio on nyt tutkittu

Pohjoismaisista aineksista koottu terveellinen ruokavalio parantaa muun muassa kolesteroliarvoja ja pienentää näin sepelvaltimotaudin riskiä osoittaa juuri julkaistu SYSDIET-ruokavaliohoitotutkimus.  Myös  metaboliseen oireyhtymään liittyvän tulehdustekijän määrää vähenee ja voi pienentää elimistön hapetusstressiä.  Ruokavalio paransi myös useiden tärkeiden kivennäisaineiden ja vitamiinien saantia jopa 1,5–2-kertaiseksi.  Mukana 18–24 viikkoa kestäneessä tutkimuksessa oli 166 tutkittavaa, jotka noudattivat tutkimuksen ajan joko terveellistä pohjoismaista ruokavaliota tai tavanomaista ruokavaliota.

Terveellisen pohjoismaisen ruokavalion voi koostaa myös lähiruokaperiaatteella. Siinä korvataan kovaa eläin- ja maitorasvaa rypsisöljyllä ja kasviöljypohjaisella levitteellä, suositaan rasvattomia ja vähärasvaisia maitotuotteita, syödään runsaasti kotimaisia kausihedelmiä, joita eri Pohjoismaissa ovat omena, päärynä tai luumu, marjoja, kasviksia, juureksia, palkokasveja ja kaalia sekä ruista, ohraa tai kauraa täysjyväviljatuotteina päivittäin. Myös pähkinät voivat olla osa ruokavaliota. Ruokavalioon kuuluu kala ja rasvainen kala 2–3 kertaa viikossa sekä riista ja siipikarja. Punaista lihaa ja makkaraa käytetään vain kohtuudella. Koostumukseltaan ruokavalio muistuttaa välimerellistä ruokavaliota, mutta sen koostamiseksi ei tarvitse lähteä merta edemmäksi.  Suomessa siitä voidaan käyttää myös Itämeren ruokavalio -nimikettä.

Lähde: Itä-Suomen yliopiston tiedote

Tutkimus on julkaistu Journal of Internal Medicinen verkkosivuilla osoitteessa http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/joim.12044/full


Kehitteillä uusi lääke Parkinsonin taudin hoitoon
UCB lisensoi maailmanlaajuiset oikeudet Biotien totsadenanttiin

UCB on lisensoinut maailmanlaajuiset yksinoikeudet Biotien totsadenanttiin (SYN115). Totsadenantti on selektiivinen adenosiini 2a -reseptorisalpaaja, jota kehitetään Parkinsonin taudin hoitoon.
"UCB on vahvasti sitoutunut parantamaan Parkinsonin taudista kärsivien potilaiden elämänlaatua, ja UCB:n Neupro(R), ihon kautta annosteltava dopamiiniagonisti, on jo nyt käytettävissä Parkinsonin taudin oireenmukaiseen hoitoon sairauden kaikissa vaiheissa", sanoi UCB:n Chief Medical Officer and Executive Vice President, professori Iris Loew-Friedrich. "Biotie on meille arvokas kumppani, ja päätöksemme lisensoida totsadenantti perustuu äskettäin raportoiduille myönteisille Faasi 2b -tutkimuksen tuloksille.”
Totadentin tehoa ja turvallisuutta lisälääkkeenä potilailla, joilla levodopahoidon teho on riittämätön, tutkittiin äskettäin valmistuneessa Faasi 2b tutkimuksessa. Tutkimuksen tulokset tullaan esittämään tarkemmin lääketieteellisissä kokouksissa ja julkaisuissa. Potilasrekrytoinnin Faasi 3 ohjelmaan arvioidaan käynnistyvän vuoden 2015 alkupuoliskolla.
Biotie ja UCB tulevat tekemään yhteistyötä kliinisen kehityksen jatkuessa, ja UCB tulee olemaan vastuussa totsadenantin valmistuksesta ja kaupallistamisesta.
"Olemme innoissamme mahdollisuudesta jatkaa totsadenantin kehitystyötä yhdessä UCB:n kanssa", sanoi Biotien toimitusjohtaja Timo Veromaa. "On erittäin rohkaisevaa, että UCB osoittaa meihin totsadenantin kehitystyössä tällaista luottamusta ja tarjoaa meille työn valmiiksi saattamiseen erittäin merkittävät taloudelliset lisäresurssit."

Michael J. Foxin säätiöltä 125 000 dollaria suomalaistutkimukseen

Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutin tutkijat ovat saaneet Parkinsonin taudin tutkimukseen apurahan Michael J. Foxin perustamalta säätiöltä. Tutkimuksessa pyritään hermokasvutekijän avulla estämään dopamiinivälitteisten hermosolujen kuolema.

Parkinsonin tautiin liittyy aivojen dopamiinivälitteisten hermosolujen tuhoutuminen. Solujen kuolemaan on osallisena solujen sisälle kasautuva alfasynukleiini-proteiini. Alfasynukleiinia koodaavassa geenissä on virheitä myös Parkinsonin taudin perinnöllisissä muodoissa.

Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa on löydetty CDNF-hermokasvutekijä, joka saattaa estää alfasynukleiinin aiheuttamaa hermosolujen kuolemaa. Parkinsonin taudin tutkimusta edistävä Michael J. Fox Foundation for Parkinson’s Research on myöntänyt akatemiaprofessori Mart Saarman tutkimusryhmälle 125 000 dollarin apurahan ryhmän löytämän hermokasvutekijän vaikutuksien testaamista varten.

”Aiemmin ryhmässämme on tutkittu toista hermokasvutekijää, GDNF:ää. Se ei kuitenkaan ei ole toiminut dopamiinivälitteisissä hermosoluissa, joissa on alfasynukleiinikasaumia. Nyt tarkasteltavan CDNF-hermokasvutekijän vaikutusten oletetaan olevan erilaiset, sillä sen mekanismikin on täysin toisenlainen”, sanoo tutkimustiimin johtaja Mikko Airavaara.

CDNF kuuluu hermokasvutekijäperheeseen, jonka mekanismi näyttää liittyvän solun sisällä olevan endoplasmakalvoston stressiin ja proteiinien laskostumiseen.

”Parkinsonin taudin kannalta tällä voi olla merkitystä kahdestakin syystä. Aivorungosta aivojen tyvitumakkeisiin nouseva dopamiinirata on herkkä endoplasmakalvoston stressille. Toisaalta alfasynukleiinin tiedetään aiheuttavan saman kalvoston stressiä”, Airavaara pohtii. Parkinsonin tautiin liittyy aivojen dopamiinivälitteisten hermosolujen tuhoutuminen. Solujen kuolemaan on osallisena solujen sisälle kasautuva alfasynukleiini-proteiini. Alfasynukleiinia koodaavassa geenissä on virheitä myös Parkinsonin taudin perinnöllisissä muodoissa.
Lähde: Helsingin yliopiston tiedotus

Akatemiaprofessori Mart Saarman johtama tutkimusryhmä on löytänyt CDNF-hermokasvutekijän, joka saattaa estää alfasynukleiinin aiheuttamaa hermosolujen kuolemaa. Apurahan turvin ryhmä pystyy testaamaan CDNF:n vaikutuksia.
.
Michael J. Fox Foundation for Parkinson’s Research -säätiö on nimetty Hollywood-näyttelijä Michael J. Foxin mukaan. Fox on tukenut Parkinson-taudin tutkimusta siitä lähtien, kun hänen diagnosoitiin sairastavan tautia.

Säätiö on tukenut Saarman johtamaa Parkinson-tutkimusta aiemminkin.

Liikunta hyväksi Parkinsonin tautia sairastaville

Uusi tutkimus antaa varmaa näyttöä siitä, että liikunta on hyväksi Parkinsonin tautia sairastaville.
Tutkijat havaitsivat liikuntaharjoitusten – askeltamisen juoksumatolla, venyttelyn ja lihasvoimaharjoittelu – parantavan Parkinsonin tautia sairastavien kuntoa, kävelynopeutta ja lihasvoimaa.

Tutkimus, joka on julkaistu JAMA:n (The Journal of the American Medical Association) nettijulkaisuna vahvistaa näkemystä siitä, että lääkityksen ja kirurgisten hoitojen ohella liikunta tarjoaa sairastuneille mahdollisuuden osallistua aktiivisesti oman sairauden hoitoon.

”Nykyiset lääkehoidot eivät useinkaan riitä ylläpitämään kävelykykyä tai säilyttämään liikkuvuutta sairauden edetessä. Liikkuvuuden ja toimintakyvyn parantaminen liikunnan avulla kiinnostaakin entistä enemmän”, sanovat tutkimuksen tekijät.

Satunnaistetussa kliinisessä tutkimuksessa vertailtiin, miten kolme erilaista harjoitusta paransi Parkinsonin tautia sairastavien kuntoa, askelnopeutta ja voimaa.

Tutkimuksessa oli mukana 67 Parkinsonin tautia sairastavaa, jotka oli jaettu kolmeen harjoitteluryhmään: 1) kovemmalla sykkeellä askeltavat, 2)matalammalla sykkeellä askeltavat, 3)venyttely- ja lihasvoimaharjoituksia tekevät. Sairastavat tekivät harjoituksia kolme kertaa viikossa kolmen kuukauden ajan. Tutkijat havaitsivat, että kaikki kolme harjoitusryhmää hyötyivät harjoittelusta.
Parhaimmat tulokset saatiin askellusryhmässä, jossa sekä korkealla että matalla sykkeellä tehdyt harjoitukset paransivat sydän- ja verisuoniterveyttä.

Kaikki kolme harjoitustapaa paransivat tuloksia 6 minuutin kävelyssä: matalasykkeinen askeltaminen (parannusta 12 prosenttia, venyttely ja lihasvoimaharjoittelu (9 prosenttia parannusta) ja korkeasykkeinen harjoittelu juoksumatolla (parannusta 6 prosenttia).

Sydän- ja verisuoniterveyttä paransivat molemmat juoksumattoharjoitukset ja venyttely ja lihaskuntoharjoittelu lihasvoimaa (16 prosentin parannus).

Tutkimuksen rahoitti Michael J. Fox säätiö.

http://www.brudirect.com/index.php/Health/exercise-improves-function-in-parkinsons-disease.html

Aivojen harjoittaminen voi auttaa Parkinsonin tautia sairastavan arjesta selviytymistä

Parkinsonin tautia sairastavan Vincent Vonon, 76, elämä ei aina ole helppoa. Vono luopui viime vuonna ajokortistaan kun motoriset taidot hidastuivat. Ruokaa hän tekee harvoin, koska siivoaminen jälkeenpäin uuvuttaa häntä liikaa. Jopa lyhyt kävely pienessä asunnossa on joinakin päivinä hänelle saavutus. Vono kokeekin taudin rajoittavan itsenäisyyttään ja kokemusta normaalista elämästä.
Maalaaminen on ainoa asia, joka on Vonolle edelleen helppoa. Kun hän istuu olohuoneessaan maalaustelineensä eteen ja maalaa tuntikausia esim muotokuvia lapsenlapsistaan, hän unohtaa hetkeksi sairautensa.
”Maalaaminen täyttää aukon”, hän sanoo. ”Se pyyhkii pois kaiken roskan aivoistani.”
Vono sanoo, että hänen ruumillaan näyttää olevan oma taho. ”Käteni ja jalkani liikkuvat eri suuntaan kuin itse haluan tai sitten vaivaa vapina. Näyttää siltä, että ruumiini tietää tunteeni ja muutokset toimintakyvyssäni johtuvat mielialastani.”
Sen, että kaikki ei ole kunnossa Vono huomasi v. 2007. Hän oli juuri muuttanut Marylandiin (Yhdysvallat) lähemmäs poikaansa ja suri yhä vuosi aikaisemmin aivokasvaimeen kuollutta vaimoaan. Vonon vapina alkoi ruumiin vasemmalta puolelta. Kätensä vapinan hän huomasi autoa ajaessaan. ”Ja sitten jalkanikin alkoivat tanssia”, Vono kertoo.
Kun lääkäri päätyi Parkinson-diagnoosiin, oli Vono samanaikaisesti peloissaan, sekaisin ja vihainen. Oireet ovat lisääntyneet lääkityksestä huolimatta. Pari vuotta sitten Vono muutti hoitokotiin, jossa voi saada apua, koska ei enää pystynyt huolehtimaan itsestään; ottamaan lääkkeitään säännöllisesti tai syömään terveellisesti.
Parvekkeelleen Vono asetti maalaustelineen säilyttääkseen jotain entisestä elämässään. Hän istuu ulkona tuntikausia maalaten maisemia tai esim. kuvitteelllisia pöytäliinoja ajelehtimassa ilmassa.
Hoitokohdin johtaja huomasi välittömästi uuden asukkaansa lahjat ja pani Vonon työt näytteille hoitokodin yleisiin tiloihin. Maalaaminen helpottaa Vonoa ja hänen oireensa häviävät maalatessa.
Neurologisiin sairauksiin erikoistunut läääkäri Liana Rosenthal sanoo aivojen harjoittamisen voivan auttaa Parkinsonin tautia sairastavia selviytymään sairautensa kanssa. ”Sitä, mitä aivoissa tapahtuu, ei tiedetä tarkalleen, mutta aivojen aktiivinen käyttäminen voi parantaa motorisia taitoja ja parantaa elämänlaatua”, sanoo Rosenthal.
http://www.baltimoresun.com/health/bs-hs-parkinson-art-20121107,0,1096804.story

 

Juoksutapahtuma Huntingtonin taudin hyväksi

Times-lehti kertoi viime viikolla pitkän matkan juoksua harrastavasta Terri Biloskista, joka juoksi 100 mailia kerätäkseen rahaa Kanadan Huntington-liitolle ja lisätäkseen tietoisuutta taudista Maailman juoksupäivänä 10. marraskuuta.
”Suvussani on Huntington. Isoäitini menehtyi siihen ja äitini sairastaa varhaisvaihetta. Haluan tehdä kaikkeni lisätäkseni tietoisuuttaa ja kerätäkseni varoja taudin hyväksi tehtävään työhön. Idean tähän sain juostessani 24 tunnin juoksua ja olen sen jälkeen halunnut juosta 100 mailia (161 km). Ajattelin, että miksi en tekisi sitä jonkun hyvän asian puolesta”, Biloski sanoi.
Tapahtumaa suunnitellessaan Biloski kokoontui yhteen vapaaehtoisten ystäviensä kanssa pohdittuaan asiaan ensin omassa juoksuryhmässään. Ajatus levisi sitten muihinkin kuntoiluryhmiin.
Biloskin tavoitteena on kerätä 5000 dollaria Huntingtonin taudin hyväksi tehtävään työhön. Juoksutapahtumaa Biloski mainosti www.runforyourlifecanada.com –sivuilla, joilla olevan linkin kautta ihmiset ovat voineet tehdä lahjoituksia.

Parkinsonin tautia sairastava Alex Flyn kerää varoja taudin hyväksi juoksemalla 40 päivää

Parkinsonin tautia sairastava ja yksi Britannian johtava amatööri-superurheilija Alex Flynn, 40, on hiljattain palannut 3500 mailin ultra-juoksultaan, jonka tarkoituksena on kerätä 1,5 miljoonaa dollaria Parkinsonin taudin tutkimukseen.
.
Vain kuukausi Yhdysvalloissa juoksemansa matkan jälkeen Alex on osallistumassa yhteen maailman suurimmista seikkailuista nimeltään Phileas Foggin ”Ympäri maailman 80 päivässä”.

Syytä päätökseensä juosta 40 päivässä maailman ympäri naimisissa oleva kolmen lapsen isä Alex kommentoi: ”Neljä vuotta sitten toimin yritysjuristina ja sitten minulla diagnosoitiin Parkinsonin tauti. Sillä hetkellä päätin viettää lopun elämääni keräämällä rahaa ja lisäämällä tietoisuutta tästä taudista. Päällimmäisenä toiveena tietysti lopulta parannuskeinon löytäminen tähän tautiin.”

Alex toivoo juoksevansa marraskuun 2012 ja helmikuun 2013 välissä juoksun, joka alkaa Ateenasta jatkuen Shangaihin ja päättyen Dubaihin.

"Olen tähän mennessä juossut, kävellyt, kiivennyt ja pyöräillyt yli yhdeksän miljoonaa metriä, joten olen melkein tavoitteessani. Mutta lahjoituksia tarvitaan enemmän, sillä minun tavoitteeni on 1 miljoonaa dollaria. Teen tämän kaikkien sairastavien ja tulevienkin sukupolvien hyväksi.”

Lisätietoa Alexista: http://www.alexflynn.co.uk, www.facebook.com/10MillionMetres
Tietoa juoksuista, joihin Alex on sitoutunut: http://www.athensclassicmarathon.gr/
http://www.centurionrunning.com/piece-of-string-fun-run
http://www.shmarathon.com/en/home.php
http://www.dubaimarathon.org
 


Päivittäinen monivitamiinien käyttö saattaa pienentää miesten syöpäriskiä
Päivittäinen monivitamiinin nauttiminen saattaa pienentää miesten syöpäriskiä. Tämä käy ilmi Physicians’ Health Study II -tutkimuksessa, jonka tulokset julkaistiin 17.10. American Association for Cancer Research -järjestön konferenssissa Yhdysvalloissa ja samanaikaisesti Journal of American Medical Associationissa. Lue lisää:
Päivittäinen monivitamiinien käyttö saattaa pienentää miesten syöpäriskiä pdf


Liikunta ehkäisee pitkäaikaissairauksia ja lisää psyykkistä hyvinvointia. Lue lisää:
UKK-insituutin TERVEYSLIIKUNTAUUTISIA pdf


 

Kahvia ja kofeiinia runsaasti nauttivien tiedetään säästyvän Parkinsonin taudilta tavanomaista todennäköisemmin

Nyt Neurology-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa on Uutispalvelu Duodecimin mukaan saatu viitteitä siitä, että parin kahvikupposen nauttiminen päivittäin voi lievittää myös Parkinsonin tautiin kuuluvia liikeoireita.

Parkinsonin tauti on parantumaton tuntemattomasta syystä johtuva hermostollinen sairaus, jonka oireita ovat muun muassa väsymys, vapina, liikejäykkyys ja liikkeiden hidastuminen.

Pohjoisamerikkalaisessa tutkimuksessa 61 parkinsonpotilasta, joiden sairauden oirekuvassa oli väsymystä ja liikkumisvaikeuksia, satunnaistettiin saamaan joko lume- tai kofeiinitabletteja. Ensimmäisen kolmen viikon aikana kofeiiniannos oli 100 mg kahdesti päivässä, ja tätä seuraavan kolmen viikon ajan 200 milligrammaa kahdesti päivässä. Kofeiiniannokset vastasivat 2–4 kahvikupillista.

Kuuden viikon jälkeen kofeiinitabletteja saaneiden hidasliikkeisyys ja liikejäykkyys olivat hiukan helpottaneet lumeryhmäläisiin verrattuna. Erot ryhmien välillä olivat kuitenkin vaatimattomia. Kofeiini ei helpottanut parkinsonpotilaiden päiväväsymystä, elämänlaatua, masennusta tai unenlaatua.

Tutkijoiden mukaan tuloksiin tulee suhtautua varauksella, sillä tutkimusaika oli lyhyt ja kofeiinin hyödyt saattavat lievittyä pidemmässä seurannassa. Saman lehden pääkirjoituksessa todetaan, ettei näyttö ole vielä riittävä, jotta kofeiinia voisi suositella Parkinsonin taudin oireiden hoitoon.
http://www.verkkouutiset.fi/index.php/tiede/985-tiede/106108-kahvi-voi-hiukan-lieventaa-parkinson-potilaiden-oireita


Askel kohti Parkinsonin taudin veritestiä

Parkinsonin taudissa ja sen kaltaisissa sairauksissa alfa-synukleiini-proteiini muuttuu haitallisesti. Tähän mennessä ei ole ollut vasta-ainetta, jolla voitaisiin havainnollistaa alfa-synukleiinin muutoksia.

Gabor G Kovacsin johtama kansainvälinen asiantuntijaryhmä MedUnin kliinisen neurologian instituutista on löytänyt uuden vasta-aineen, jolla tämä voidaan osoittaa.

”Se avaa uusia mahdollisuuksia kehittää parkinsonismin diagnostinen testi. Tämä uusi vasta-aine auttaa meitä löytämään sairautta aiheuttavan rakenteen esim. verestä tai aivoselkäydinnesteestä. ”Kliinisiin tutkimuksiin on osallistunut 200 potilasta ja ensimmäiset lopulliset tulokset ovat odotettavissa tämän vuoden lopussa.”

Testit toteutetaan yhteistyössä yliopiston neurologian osaston kanssa ja tarkoituksena on määritellä, missä määrin uutta vasta-ainetta voidaan käyttää varhaisena diagnostisena välineenä tilanteen määrittelemiseksi ja hoitamiseksi tehokkaammin.

Tautiin liittyvää alfa-synukleiinia, jossa on sama primaarirakenne kuin vastaavassa terveessä proteiinissa, ei ole tähän mennessä voitu erottaa. Uusi monoklonaalinen (yhden solukloonin valmistama) vasta-aine, jonka tutkijat UeUnissa Wienissä ovat kehittäneet yhdessä saksalaisen biotekniikan yritys Roboscreenin kanssa, auttaa havaitsemaan proteiinissa osan, joka johtaa rakenteellisiin muutoksiin.

Tulokset tutkimuksesta on julkaistu Acta Neuropathologica -lehdessä.

”Vielä on mahdotonta sanoa, voidaanko Parkinsonin tauti diagnosoida verikokeella tällä menetelmällä, mutta löytö on varmasti merkittävä askel tähän suuntaan”, Kovacs sanoo. Teoreettisesti pitäisi olla mahdollista diagnosoida Parkinsonin tauti 5–8 vuotta ennen sen kehittymistä.
http://www.aurmoth.blogspot.fi/2012/07/a-step-towards-blood-test.for-parkinsons.html?utm_source=feedburner_medium=fees&utm_campaign=Feed:+…

 
Biotie kehittää Parkinsonin taudin hoitoon uutta tuotetta, SYN115 (totsedenantti)

Biotie kehittää Parkinsonin taudin hoitoon SYN 115 -tuotetta, joka on suun kautta annosteltava adenosiinin A2a-reseptorisalpaaja. Sitä kehitetään aluksi Parkinsonin taudin hoitoon, mutta sillä voi olla käyttöä myös muissa keskushermostosairauksissa.

Adesoniinin A2a-reseptoreita ilmentyy runsaasti striatumissa ja nykytiedon valossa niiden aktiivuus säätelee olennaisesti motorisia toimintoja. SYN115 salpaa valikoivasti A2a-reseptorin estäen endogeenisen (sisäsyntyisen) adenosiinin sitoutumisen reseptoriin, mikä johtaa dopamiinin D2-välitteisen vaikutuksen voimistumiseen ja glutamaatin mGlu5-välitteisen vaikutuksen estymiseen. Tähän perustuen Parkinsonin tautia sairastavan motorinen toimintakyky palautuu ilman kiusallisten pakkoliikkeiden ilmaantumista. SYN 115:aa voidaan käyttää Parkinson taudin motoristen ja muiden oireiden hoitoon sekä yksinään että levododpaan tai dopamiiniagonisteihin yhdistettynäkin.

SYN115:lla saattaa olla myös neuroprotektiivista vaikutusta, joten se saattaa hidastaa dopamiinia tuottavien hermosolujen häviämistä ja vaikuttaa Parkinsonin taudin etenemiseen.

Kliinisten tutkimusten tilanne

SYN115:llä on tehty Faasi I kerta-annostutkimus, kaksi Faasi 1 toistoannostutkimusta ja Faasi 2a tutkimus levodopahoidossa olevilla, lievää tai kohtalaisen vaikeaa Parkinsonin tautia sairastavilla potilailla. Yhteensä 127 tervettä vapaaehtoista ja Parkinsonin tautia sairastavaa potilasta on saanut SYN115:aa. Tutkitut annostasot ovat olleet 5–480 mg päivässä annosteltuna kerran tai kahdesti päivässä, ja hoidon kesto pisimmillään 28 päivää.

Näissä kliinisissä kokeissa SYN115 oli turvallinen ja hyvin siedetty. Faasi 2a tutkimuksessa SYN115:n vaikutusta tutkittiin aivojen funktionaalista magneettikuvausta (fMRI) käyttäen. SYN115:n havaittiin pääsevän aivoihin ja muokkaavan motorisiin ja kognitiivisiin toimintoihin liittyvien alueitten toiminnallista aktiivisuutta. Myös motorista toimintaa ja kognitiota mittaavien kliinisten arviointien tulokset paranivat SYN115:llä hoidettaessa.

Huhtikuussa 2011 Biotie aloitti satunnaistetun, kaksoissokkoutetun ja lumekontrolloidun Faasi 2b tutkimuksen, jossa verrataan neljää eri SYN115-annostasoa lumelääkkeeseen levodopahoidon lisälääkkeenä. Tutkimukseen osallistuu 400 Parkinsonin tautia sairastavaa potilasta, joilla levodopa-annoksen vaikutuksen kesto on riittämätön ja taudin oireet palaavat (ns. Off-tila) ennen seuraavaa annosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää SYN115:n tehoa ja turvallisuutta käyttäen päävastemuuttujana keskimääräistä aikaa Off-tilassa 12 viikon lääkehoidon aikana. Tutkimuksessa arvioidaan myös SYN115:n vaikutuksia motoristen oireiden vaikeuteen, pakkoliikkeisiin ja ei-motorisiin oireisiin. Tämän tutkimuksen potilasrekrytointi saatiin päätökseen heinäkuussa 2012.

Kumppanuus UCB Pharman kanssa

Biotie vastaa yhdisteen Faasi 2 kehityksestä ja on myöntänyt UCB Pharmalle maailmanlaajuisen lisenssin SYN115:n kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi näiden tutkimusten valmistumisen jälkeen. UCB Pharma vastaa Faasi 3 tutkimuksista ja tuotteen kaupallistamisesta. UCB Pharman neurologiasta ja erityisesti Parkinsonin taudista kertyneen kokemuksen uskotaan varmistavan SYN115:n menestyksekkään kehittämisen ja kaupallisten mahdollisuuksien täyden hyödyntämisen.

Biotie on lisensoinut SYN115:n Rochelta vuoden 2007 alkupuolella.

http://www.biotie.com/fi/tutkimus_ja_tuotekehitys/keskushermostosairaudet/syn115

Naururypyt, harmaa tukka ja Parkinsonin tauti: Stressaava työ voi tehdä sinusta vanhan ja sairaan ennen aikoja

Suomalaisten tutkijoiden uusi tutkimus on vahvistanut sen, minkä monet meistä ovat tienneet jo vuosia: stressaava työ ikäännyttää ihmisen nopeammin.

Tutkimusta telomeerien pituuden yhteydestä stressiin johtanut Kirsi Ahola toteaa, että ihmisillä, jotka kärsivät eninten stressistä, on myös lyhyemmät telomeerit.
Kromosomien päissä olevien telomeerit lyhenevät aina solun jakautuessa. Mitä nopeammin telomeerit lyhenevät, sitä vähemmän soluilla on elinaikaa jäljellä. Telomeerien ikää lyhentävät ikä, hapettuminen ja kemialliset hyökkäykset. Kun telomeerit lyhenevät kriittisesti, solu kuolee. Jotkut soluista eivät kuole, vaan aiheuttavat vahinkoa toimiessaan geneettisesti virheellisesti.

Osana tutkimusta Ahola ja hänen tiiminsä analysoivat 30–64-vuotiaiden ihmisten verisolujen leukosyyttejä, jotka ovat tärkeitä immuunivasteen toiminnassa.

He havaitsivat, että työntekijöilla, jotka olivat kokeneet työstään johtuvaa vaikeaa uupumusta oli huomattavasti lyhyemmät leukosyyttien telomeerit kuin stressittömillä kollegoilla.

Näyttää siltä, että lopen uupuneilla on kysymys paljon vakavammasta kuin rypyistä ja harmaantumisesta. Telomeerien lyheneminen on yhdistetty Parkinsonin tautiin, tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä syöpään.

Jatkuvat ahdistus työssä voikin tehdä siis ihmisestä vanhan ennen aikojaan ja altistaa ikääntymiseen liittyville sairauksille.

Aholan mukaan krooninen työstressi voikin olla terveysriski, joka olisi estettävä.

Stressin ja telomeerien suhdetta tutkiva Kalifornian yliopiston tutkija O’Donovan sanoo, ettei tiede pysty vielä antamaan selkeitä vastauksia telomeerien pituuden, stressin, ikääntymisen ja sairauksien välisestä yhteydestä.

http://www.dailymail.co.uk.../Crows-feet-grey-hair-Parkinsons-How-stressful-job-making-Old-SICK-time.html

Parkinsonin tauti 17-vuotiaana
Richelle Fowler, 23, Adelaide, Etelä-Australia

”Kompastuin varpaisiini, törmäilin, putosin usein ja minulla oli aina ruhjeita. Ollessamme koulun retkellä äitini piti tulla hakemaan minut. Opettaja sanoi äidilleni, että kaikki ei ole kohdallani kunnossa, vaan minut pitää vielä lääkäriin.
Kävelemisessä minulla on ollut aina ongelmia ja olen raahannut jalkojani. Muut lapset ovat kiusanneet minua siitä.

Kotona olen herännyt yöllä tuskallisiin lihaskramppeihin ja vanhemmat ovat vuorotellen hieroneet jalkojani.

Olin käynyt useiden lääkäreiden luona, mutta kukaan ei tiennyt, mikä on vikana.
Lopulta 12-vuotiaana minulla todettiin dopaherkkä dystonia ja dopamiinin puute aivoissa.
Äitini selitti minulle, että dopamiinin puutteesta johtuen viestit aivoistani eivät kulkeudu riittävän hyvin ja siksi jalkani eivät toimi kunnolla. Aloitin lääkityksen ja muutamien viikkojen kuluttua krampit hävisivät ja kävelin paremmin. Tunsin oloni varmaksi ja liityin jopa koripallojoukkueeseen.

Mutta sitten murrosikä iski. Se oli taistelua kehoni muutosten ja lääkitystasapainon kanssa.

Äitini yritti pitää mielialaani hyvänä ja sanoi, että olen fyysisesti erilainen mutta se ei tee minusta yhtään merkityksettömämpää persoonana.

17-vuotiaana tapasin Andyn ja rakastuin. Kun ihmiset eräänä päivänä ostoskeskuksessa tuijottivat minua, Andy sanoi, että hänen täytyy lähteä ihmisten tuijotuksen vuoksi. Sanoin, ettei hän välittäisi, mutta Andy välitti.

Kuukausi ennen kun täytin 18 käteni alkoivat vapista ja minulla oli vaikeuksia kirjoittaa. Tapaisin uuden neurologin, joka kyseenalaisti dopaherkkä dystonia -diagnoosini ja sanoi olevansa 90-prosenttisen varma siitä, että minulla on varhaisella iällä alkava Parkinsonin tauti.

Olin järkyttynyt enkä muistanut paljoakaan tapaamisesta. Äiti johdatti minut ulos ja osti minulle pirtelön. Kysyin äidiltäni, tuleeko minusta kuin Muhammad Ali.

Äiti rauhoitti minua ja ottaa selkoa sairaudesta. Saimme tietää, että Parkinsonin tautiin sairastuminen minun iässäni on hyvin harvinaista. Michael J Foxin kirjan lukeminen lohdutti minua ja paljon tukea Etelä-Australian Parkinsonin tautia sairastavilta. Vähitellen aloin tulla toimeen sairauteni kanssa.

Yhtenä yönä pubissa eräs kaveri hymyili minulle. Minä virnistin takaisin. Hän alkoi tanssia kanatanssia. Sen hän sanoi tekevänsä saadakseen minut hymyilemään. Pian Jamesista, 27, ja minusta tuli pari.

Varoitin Jamesia taudistani ja kerroin päätyväni todennäköisesti pyörätuoliin. Sanoin, että hän voisi lähteä vielä kun voisi, sillä en halunnut antaa hänelle mitään sellaista, mitä hänen olisi liian vaikeaa jakaa kanssani.

James ei kuunnellut, vaan sanoi, ettei hän nähnyt minussa vammaisuuttani eikä välittänyt siitä. Sen sijaan hän sanoi rakastavansa minua.

Neljä kuukautta myöhemmin olimme kihloissa. Käytin rollaattoria mutta olin päättänyt kävellä käytävää pitkin suurena päivänäni. Aloitin intensiivisen fysioterapian ja harjoittelin kävelemistä ilman apuja. James tuli mukaani ja opettelimme tanssimaan.
Häissäni kävelin käytävää pitkin ja kun tanssimme valssia tuntui uskomattomalta, että hallitsin täysin itseni.

Parkinsonin taudin kanssa eläminen on jokapäiväistä taistelua. Suunnittelen elämääni sen pohjalta, että minulla on tämä sairaus ja se todennäköisesti etenee. En hukkaa elämässäni yhtään mahdollisuutta.

Vaikka Parkinsonin tauti on ainoastaan osa minua, se on myös muuttanut minua. En haluaisi olla erilainen ihminen kuin mitä olisin, jos minulla ei olisi tautia. Olen kasvanut pitämään itsestäni sellaisena ihmisenä kuin olen.

Mietin päivittäin mahdollisia uusia oireita, mutta olen valmis kohtaamaan jokaisen muutoksen. Tauti ei voita minua.

Nimet jutussa on muutettu.
http://www.thatslife.com.au/Article/Real-Life/Real-Life-Stories/Diagnosed-with-Parkinsons-at-17
 

Jaa artikkeli