Vuoden 2017 lopulla valittiin Parkinsonliitossa ensimmäistä kertaa vuoden liikuttaja (Parkinsonliiton yhdistyksen jäsen).

Vuoden liikuttaja on henkilö, joka
1) innostaa jäseniä mukaan toimintaan ja on itsekin esimerkillisesti toiminnassa mukana ja
2) saa vähän liikkuvia jäseniä mukaan toimintaan ja/tai
3) ottaa käyttöön uusia kohderyhmälle sopivia liikuntamuotoja, joilla saa jäsenistöä aktivoitua liikkeelle.

Ehdotuksia voivat tehdä yhdistykset, kerhot tai yksityishenkilöt. Ehdotukset vuoden liikuttajasta ja perusteluista toimitetaan kirjallisesti 1.12.2018 mennessä, osoitteeseen Parkinsonliitto, liikuntatoimikunta, PL 905, 20101 Turku tai sähköpostilla taina.piittisjarvi@parkinson.fi

Valinnan tekee liiton liikuntatoimikunta.
Vuoden liikuttaja julkistetaan seuraavan vuoden alussa ja palkitaan lahjakortilla!


Vuoden 2017 liikuttaja Jukka Lehtonen: "Oma laji löytyy jokaiselle kokeilemalla"

 

Parkison-liiton vuoden 2017 liikuttajaksi valittu tamperelainen Jukka Lehtonen elää kuten opettaa: Hän sisällyttää jokaiseen päiväänsä annoksen liikuntaa, vaikka joutuukin toisinaan miettimään, millaista liikuntaa on hankalien oireiden ilmaantuessa mahdollisuus toteuttaa.

Parkinson-liiton liittohallitus perustelee Jukka Lehtosen liikuttajaksi valintaansa seuraavasti: "Innostaa kaikkia liikkumaan, osoittaa liikunnan tärkeyden, liikuttaa osallistujia kokouksissa ja tapahtumissa, kannustaa myös vähän liikuntaa harrastavia mukaan liikuntatoimintaan."

Oppi-isäkseen liikunta-asioissa Jukka nimeää edesmenneen, yhdistyksen liikuntavastaavana toimineen, Raimo Ahosen: "Minä aloitin v. 2001 kerhon liikuttajana. Raimo ja myöhemmin Marja-Liisa Lehtonen olivat hyviä yhteistyökumppaneitani yhdistyksen liikuntatoiminnasta vastaavina."

Ennen sairastumistaan Jukka omistautui Sääksjärven Loiskeessa jalkapallolle ja pelaajien valmentamiseen. Lopettaessaan hänellä oli pelattuja pelejä enemmän kuin yhdelläkään toisella koko seurassa. Kunnianosoituksena lajille omistautumisesta hänen pelipaitansa nostettiin kattoon. Jalkapallouransa aikana Jukka valmensi sekä mies- että naisjoukkueita.

"Jalkapallo merkitsi minulle paljon, ja pelaaminen oli hyvän elämänlaatuni kulmakivi. Nyt yritän välittää vertaisryhmäni ihmisille kokemustietoni liikunnan vaikutuksista hyvinvointiin. Kysymys ei ole pelkästään liikkumisen fyysisistä vaikutuksista. Tärkeä merkitys on myös liikuntatoiminnan yhteydessä syntyvillä yhteisöllisyyttä vahvistavilla ihmissuhteilla, joiden hyvää tekevät vaikutukset heijastuvat ihmisen koko elämään", sanoo Jukka.

Oireiden peittelyn sijasta vertaisten joukkoon

"Onneksi hakeuduin kerhotoimintaan heti diagnoosin saatuani. Sairautta on turha salailla. Ihmiset tunnistavat muutoksen sinussa, vaikka eivät osaisi kunnolla määritellä, mistä on kysymys. Oivalsin asian toimiessani jalkapallotuomarina siinä vaiheessa kun en itse vielä tiennyt tautia sairastavani. Seurakaverit kysyivät, olenko humalassa, kun huomasivat minussa ulkoisia muutoksia, joiden olemassaolosta en ollut tietoinen", muistelee 47-vuotiaana tautiin sairastunut Jukka.

Jukka kertoo, että kaikki Tampereen yhdistyksen käyttämät liikuntapaikat ovat esteettömiä, ja esim. vesi- ja salijumpassa jotkut käyvät avustajan kanssa.

"Liikunnan tärkeyden ihmiset kyllä oivaltavat, mutta heillä on vaikeuksia löytää taudin edetessä liikuntamuoto, joka soveltuu heille ja jossa he kokevat pärjäävänsä. Usein sairastuneiden vaimot soittavat minulle ja kysyvät, miten saisivat puolisonsa liikkeelle."

"Keilailua, pelkkistä, sali- ja vesijumppaa, yhteisötanssia – liikkumismahdollisuuksia yhdistyksemme tarjoaa runsaasti", Jukka kertoo. "Liikuntaa harrastaessamme voimme vaihtaa kuulumisia vähän kaikesta. Puhumiseen on erityisen hyvä mahdollisuus keskiviikon peli-illassa, jossa shakin, koronan, bingon ja tietokilpailun lomassa syntyy vilkasta ajatustenvaihtoa."

Jukka toteaa, että kiusaus kotiin jäämiseen ja liikunnan laiminlyömiseen on suuri toimintakyvyn heiketessä: "Aina kuitenkin kannattaa lähteä muiden joukkoon. Kun tapaa vertaisiaan, mieliala paranee ja omat oireet jäävät hetkeksi taka-alalle. Sen olen itse todennut, kun hankalien oireiden ilmaantuessa olen joskus halunnut jumittua kotiin."

Syväaivostimulaatio ja dopamiiniagonisti parantaneet yöunta

Ennen Parkinsonin tautiin sairastumistaan Jukka nukkui yönsä hyvin. Nyt uni on katkonaista. Erityisen paljon unessa pysymistä häiritsevät levottomat jalat.

Syväaivostimulaattorin Jukka sai 7 vuotta sitten ja kertoo sen merkittävästi vähentäneen jalkojensa levottomuutta ja samalla parantaneen myös yöunta.

"Lääkitystäni vähennettiin stimulaattorin saatuani ja peliriippuvuuteni loppui siihen. Neurologini mukaan nykyinen dopamiiniagonisti-annokseni, joka on tarkoitettu jalkojeni rauhoittamiseen, on niin pieni, ettei se voi peliriippuvuutta laukaista", Jukka kertoo.

Hyväksi tavaksi jalkojensa rauhattomuutta lievittämään Jukka on todennut myös kuntopyörällä polkemisen. Kun jalat yöllä oireilevat, hän polkee pyörällä 10–15 minuuttia ja pystyy oireiden lievittyessä taas nukkumaan.

Kuntopyörä on Jukan liikkumisen kakkosvaihtoehto myös silloin, kun hänen vasen jalkateränsä kääntyy sisäänpäin ja estää kävelemisen. Jukka odottelee parhaillaan yksilöllistä, omien mittojen mukaan tehtyä tukikenkää, jonka toivotaan pitävän jalan oikeassa asennossa ja mahdollistavan kävelyn jalan oireillessa.

Vaikka Jukka joskus jalkapallon pelaamisesta unta nähdessään huitoo ja heittelehtii vuoteellaan, ei hän pidä oireitaan REM-unenhäiriönä.

"Elämänkumppani ainakin uskaltaa nukkua vieressäni eikä häiriinny kääntyilystäni ja ylösnousemisistani", Jukka toteaa.

"Haastamme muut yhdistykset käyttämään ja täyttämään liikuntakorttia"

Tänä vuonna Jukka jakaa liikuttamisvastuuta yhdistyksessään Seppo Lähteenmäen kanssa. "Hienoa saada kaveriksi jäsenistöä liikuttamaan osaava, pätevä ja mukava ihminen, joka on urheilumies henkeen ja vereen", kehuu Jukka tuoretta yhteistyökumppaniaan.

Tästä lehdestä löytyvää liikuntakorttia Jukka kannustaa käyttämään ja täyttämään aktiivisesti.

"Yhdistyksemme haastaa kaikkien muiden yhdistysten hallituksen jäsenet liikkumaan, innostamaan omaa jäsenistöä liikkumaan ja merkitsemään suoritukset liikuntakorttiin. Omassa yhdistyksessä aiomme jokaisessa kuukausikokouksessa arpoa liikuntakorttiaan täyttäneiden keskuudesta jonkun, joka palkitaan aktiivisuudesta. Tätä käytäntöä jatkamme vuoden loppuun."

Arja Pasila

Jaa artikkeli