Ajankohtaista

Välitämme tietoa tutkimuksista, hoidoista ja itsehoitomahdollisuuksista. Vertaistarinoita unohtamatta. Selaa uutisia ja henkilötarinoita.

Ryhmämuotoinen kuntoutus on sosiaalista

Emmi Nuppula1.12.2019

– Meille tarvitaan aina lääkärin lähete. Sen perusteella fysioterapeutit arvioivat, tarvitseeko kuntoutuja yksilökuntoutusta vai voiko hän tulla ryhmäterapiaan, selittää Turun kaupungin lääkinnällisessä kuntoutuksessa työskentelevä fysioterapeutti Juha-Pekka Ruuska.
Kaupungin kuntoutuksessa käy asiakkaita paitsi terveyskeskuslääkäreiden lähetteellä, myös sairaanhoitopiirin lähettämänä, esimerkiksi neurologien pyytämillä arviokäynneillä.
Yksilökuntoutukseen olisi paljon tulijoita, joten osalle tarjotaan ryhmämuotoista kuntoutusta. Tosin ryhmäkuntoutus tulee kyseeseen vain, jos se katsotaan kuntoutujalle sopivaksi muodoksi. Sen määrittelee pitkälti toimintakyky. Jotkut käyvät ensin yksilöterapiassa ja jatkavat ryhmässä toimintakyvyn parannuttua.

– Ryhmään valikoituu sellaisia kuntoutujia, jotka voivat tehdä harjoitteita itsenäisesti, eivätkä tarvitse jatkuvaa ohjausta. Kriteerinä on myös itsenäinen liikkuminen apuvälineellä tai ilman, jotta siirtyminen pisteeltä toiselle onnistuu suhteellisen vaivattomasti, Ruuska selittää.
Ryhmissä on maksimissaan kahdeksan kuntoutujaa ja heitä on ohjaamassa kaksi fysioterapeuttia. Ryhmäkuntoutuksessa painottuu tyypillisesti liikkumiseen ja kaatumisriskiin liittyvät asiat, ja sitä kautta oma pärjääminen.

Diagnoosipohjaisiakin ryhmiä Turussa on ollut, mutta Ruuskan mukaan nykyään suositaan toimintakykyperusteisia ryhmiä, sillä samalla diagnoosilla tulevien joukossa voi olla hyvinkin erilaisia kuntoutujia. Ja joku voi tulla kuntoutukseen ihan toisesta syystä kuin perussairaudestaan johtuen, esim. selkäkivun takia.
– Vaikka tautimekanismi onkin eri, toimintakykyyn vaikuttavat asiat ovat periaatteessa samanlaisia. Ryhmässä olijoilla voi olla joku spesifi toimintaan liittyvä asia, jota porukassa työstetään. Toki ryhmässä pyritään tekemään myös yksilöllisiä harjoitteita. Neurologisissa ryhmissä on usein Parkinsonin tautia sairastavia kuntoutujia.

– Onneksi lääkärit lähettävät parkinsonpotilaita melko herkästi meille fysioterapeuteille arvioon, sillä varhaisessa vaiheessa aloitettu kuntoutus tehoaa paremmin. Dystoniaa sairastavat saavat yleensä yksilökuntoutusta, mutta on heitä joskus ryhmässäkin ollut. Huntingtonin tautia sairastavia kuntoutujia en muista olleen meillä lainkaan, Ruuska kertoo.
Kuntoutusjakson jälkeen tehdään loppukontrolli, ja tarvittaessa fysioterapeutit pohtivat kuntoutujan kanssa jatkovaihtoehtoja. Kaupunki voi tarjota vaihtoehdoksi esim. liikuntapalveluiden järjestämiä voima- ja tasapainoryhmiä eli Voitas-ryhmiä tai suositella kuntoutujalle esim. kolmannen sektorin järjestämää kuntoutusta.
Matti Vikstenillä on takana 15 harjoittelukertaa ryhmäkuntoutuksessa. Hän on hakenut kuntoutuksesta apua tasapainovaikeuksiin. Niiden syy ei ole täysin selvä, mutta syyksi epäillään alkavaa Parkinsonin tautia.

– Harjoittelusta on selvästi ollut apua tasapainoon. Ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa on myös se hyvä puoli, että se on samalla sosiaalista, Viksten sanoo.

Artikkeli julkaistu hermolla-lehdessä  4/2019

Jaa