Ajankohtaista

Välitämme tietoa tutkimuksista, hoidoista ja itsehoitomahdollisuuksista. Vertaistarinoita unohtamatta. Selaa uutisia ja henkilötarinoita.

Korona ja Parkinsonin tauti

Seppo Kaakkola1.1.2020

Tätä kirjoitettaessa (lokakuu 2020) on kulunut lähes vuosi, kun koronavirustauti puhkesi Kiinan Wuhanissa ja levisi sieltä vuoden 2020 aikana ympäri maailman eli pandemiaksi. Seuraavassa muutamia huomioita tutkimuksiin perustuen, miten korona on vaikuttanut parkinsonpotilaiden elämään ja lopuksi spekulaatiota koronaviruksen mahdollisista myöhäisvaikutuksista.

Oireet

Koronatautiin on liitetty monenlaisia oireita, mutta tavallisimmat alkuoireet ovat yskä, kuume, vetämätön olo tai väsymys, kurkkukipu, nuha, lihaskivut, pahoinvointi, ripuli, neurologiset oireet (ks. alla) ja vakavampina oireina hengenahdistus ja rintakipu. Oireet alkavat yleensä 2–5 päivää tartunnasta, mutta tauti voi joskus alkaa myöhemminkin. On huomioitava, että ehkä 20–30 % tartunnan saaneista on oireettomia, mutta voivat silti levittää tautia.

Neurologiset oireet

Nykyisin tiedetään, että koronatautiin voi liittyä monia neurologisia oireita. Tavallisimmat oireet ovat haju- ja/tai makuaistin heikentyminen, jota tavataan keskimäärin yli puolella potilaista. Suurimmalla osalla nämä palautuvat taudista toivuttaessa. Päänsärkyä ja huimausta esiintyy 10–30 %:lla. Yli 10 prosentilla on unihäiriöitä. Vakavasti sairastuneilla on usein tajunnan tason häiriöitä, sekavuutta tai joskus kiihtyneisyyttä. Harvinaisempia neurologisia oireita ovat nielemisvaikeudet, aivoverenkierron häiriöistä johtuvat oireet, epileptiset kohtaukset, aivo-/aivokalvon tulehdukset ja Guillan-Barrén oireyhtymä eli monihermojuuritulehdus. Myös yllä mainittu väsymys tai uupumus voidaan lukea neurologisiin oireisiin.

Riskitekijät ja kuolleisuus

Vakavan koronataudin tai kuoleman riskiä lisäävät mm. korkea ikä, ylipaino, miessukupuoli, verenpainetauti, sepelvaltimotauti, diabetes, hengityselinten sairaudet, tupakointi sekä vastustuskykyä alentavat sairaudet ja lääkkeet.

Ei ole varmaa näyttöä, että Parkinsonin tauti sinänsä lisäisi riskiä sairastua koronatautiin. Ei ole myöskään näyttöä, että Parkinsonin tautiin käytettävät lääkkeet lisäisivät tai vähentäisivät riskiä. Sen sijaan Parkinsonin tautia sairastavilla on usein monia riskitekijöitä, kuten korkea ikä, heikentynyt yleiskunto ja muita sairauksia, jotka lisäävät riskiä sairastua vakavasti koronatautiin tai kuolla siihen. Kuolleisuus koronatautiin näyttäisikin olevan korkeampi Parkinsonin tautia sairastavilla kuin vastaavan ikäisillä muilla potilailla. Siksi on tärkeää noudattaa annettuja yleisohjeita ja pyrkiä välttämään tartunnan saamista kaikin keinoin.

Sairastuneiden vointi

Useimpien koronatautiin sairastuneiden parkinsonpotilaiden sekä motoriset että ei-motoriset oireet ovat merkittävästi pahentuneet, niin että lääkitystä (levodopaa) on jouduttu lisäämään. Erityisesti uupumuksen raportoitiin lisääntyneen koronataudin aikana.

Fyysinen aktiivisuus ja psyykkinen vointi

Koronataudin leviämisen estämiseksi eräänä keinona on ollut kontaktien välttäminen. Tämä eristäytyneisyys on väistämättä johtanut liikunnan ja kuntoilun vähentymiseen. Kun tiedetään, että liikunnalla on tärkeä osuus parkinsonpotilaiden kunnon ylläpitämisessä, on todennäköistä, että liikunnan puute johtaa parkinsonpotilaiden tilan heikentymiseen.

Fyysisen aktiviteetin vähentyminen huonontaa mm. sydämen ja hengityselinten sekä lihaksiston toimintaa, mutta voi myös heikentää vastustuskykyä ja osaltaan selittää parkinsonpotilaiden lisääntynyttä kuolleisuutta koronatautiin. Tutkimukset osoittavat selkeästi, että parkinsonpotilaiden olisi pyrittävä ylläpitämään liikuntaa ja kuntoilua pandemian aikanakin.

Erityisesti sosiaalinen eristäytyminen ja koronataudin pelko ovat lisänneet psyykkistä oireilua. Stressioireet, ahdistus ja masennus ovat lisääntyneet selvimmin. Myös unihäiriöt ovat koronapandemian aikana korostuneet.

Vastaanottokäynnit

Koronapandemian aikana on jouduttu perumaan tai vähentämään kasvokkaisia vastaanottokäyntejä lääkärille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille myös Suomessa. Vastaanottokäyntejä on muutettu etäkäynneiksi eli puhelimitse tai videoyhteyden kautta tapahtuviksi tai peruttu kokonaan. Myös parkinsonpotilaiden kajoavien hoitojen aloituksia, kuten stimulaattorin asentamista tai levodopan infuusiohoitoja on jouduttu perumaan tai lykkäämään. Joissakin maissa myös reseptien ja lääkkeiden saanti on vaikeutunut. Nämä muutokset voivat osaltaan heikentää potilaiden selviytymistä.

Telelääketiede

Vähentyneitä fyysisiä vastaanottoja on pyritty korvaamaan erilaisilla telelääketieteellisillä menetelmillä myös parkinsonpotilaiden kohdalla. Koronatauti onkin ollut tällaisten vaihtoehtoisten vastaanottomuotojen edistäjä. Paras menetelmä lienee videopuhelu, jossa neurologi voi jopa teetättää motorisia testejä. Myös stimulaattorin tai infuusiopumpun rajoitettua säätämistä voidaan suorittaa etäyhteyden kautta.

Videoyhteyden hyvänä puolena on, että potilas on kotioloissa ja taudin aiheuttamat ongelmat voivat tulla paremmin esiin kuin lääkärin vastaanotolla. Tartuntariskiäkään ei ole, kun ei tarvitse matkustaa. Toisaalta videopuhelut vaativat teknistä osaamista ja laitteita, joita kaikilla ei ole, mutta tilanne paranee koko ajan. Puhelinyhteys onnistunee useimpien kanssa, tosin tätä voi vaikeuttaa puhe- tai kognitiiviset vaikeudet. Etäyhteyden kautta tapahtuva kontakti on hyvä lisä potilaan auttamiseksi, mutta se ei voi kokonaan korvata fyysistä lääkärin vastaanottoa. Telelääketieteessä on huomioitava tietosuoja, esim. salaamatonta sähköpostia ei saisi käyttää tietosuojaongelmien vuoksi.

Vaikutus tutkimustyöhön

Koronapandemia on vaikuttanut negatiivisesti potilailla tehtäviin lääke- ja muihin tutkimuksiin. Käynnissä olevia tutkimuksia on pyritty jatkamaan, mutta tutkimuskäyntejä on saatettu vähentää, siirtää tai muuttaa etäyhteyksien avulla tapahtuvaksi. Uusien potilastutkimusten aloittamista on jouduttu monesti siirtämään tulevaisuuteen. Tämä voi heijastua tulevina vuosina esim. uusien parkinsonlääkkeiden markkinoille tulossa ja siten vaikuttaa kaikkien potilaiden hoitoon. Myös alan tieteellisiä kongresseja on peruttu tai muutettu virtuaalisiksi.

Jälkitautina Parkinsonin tauti (parkinsonismi)?

Runsaat sata vuotta sitten maailmassa levisi unitaudiksi (encephalitis lethargica eli von Economon tauti) nimetty aivokuume, jonka aiheuttajana pidetään virusta, jonka tarkempi luonne on jäänyt selvittämättä. Taudin aiheuttajaksi on ehdotettu mm. Influenssavirusta, joka aiheutti samoihin aikoihin riehuneen Espanjantaudin (joka on siis eri kuin unitauti). Unitaudin akuuttia vaihetta seurasi useimmiten 1–5 vuotta (joskus jopa 45 vuotta) myöhemmin krooninen vaihe, jonka oireet muistuttivat paljon Parkinsonin tautia. Unitautia on pidetty esimerkkinä siitä, että virus saattaisi mahdollisesti aiheuttaa Parkinsonin taudin, jonka syy on edelleen avoin (geneettisiä syitä lukuun ottamatta).

Nyt sata vuotta unitaudin jälkeen on alettu spekuloida, voisiko koronavirus aiheuttaa jälkitautina Parkinsonin taudin tai ehkä paremminkin parkinsonismin. Edellytyksenä tälle on, että koronavirus tunkeutuu aivoihin tai että se aiheuttaa hermosolujen kuoleman välillisesti, esim. tulehdusreaktion pohjalta.

Kiintoisaa on, että on kuvattu ainakin kaksi potilasta, joille kehittyi koronataudin sairastamisen jälkeen parkinsonismi muutaman viikon sisällä. Tämä voi tietysti olla puhdasta sattumaa, mutta ei koronankaan osuutta voida poissulkea.

Kaiken kaikkiaan näemme vasta vuosien päästä, onko tulossa uusi parkinsonismin epidemia koronataudin jälkitautina, kuten tapahtui sata vuotta sitten unitaudin jälkeen.

Lopuksi

Monet ovat kärsineet selvästi yhteiskunnan aiheuttamista rajoituksista, vaikka eivät olisi tautiin sairastuneetkaan. Koronatautiin sairastuneet parkinsonpotilaat näyttävät saavan helposti vaikean taudin ja jopa menehtyä siihen monia muita herkemmin. Siksi parkinsonpotilaiden kannattaa noudattaa ohjeita koronan välttämiseksi, mutta pyrkiä pitämään fyysistä kuntoa yllä. Jää nähtäväksi, lisääntyykö Parkinsonin taudin tapausten määrä vuosien päästä koronan jälkitautina.

Seppo Kaakkola
prof., neurologian ja kliinisen farmakologian erikoislääkäri

Teksti on lyhenne Suomen Parkinson-säätiön kotisivuilla julkaistusta kattavammasta tekstistä, jossa on nähtävissä myös tutkimusviitteet: www.parkinsonsaatio.fi > artikkelit > Korona ja Parkinsonin tauti

Julkaistu Hermolla 4/2020 -lehdessä.

Jaa